Viime keväänä Ville Mertanen rikkoi viime vuonna Guinnessin maailmanennätyksen 24 tunnin leijahiihdossa Höytiäisen jäällä Pohjois-Karjalassa. Kuva: Risto TakalaKontiolahtiSuomesta on tullut vain metsä- ja kaivosteollisuuden raaka-aineaitta, puurakentamisen asiantuntija Ville Mertanen kritisoi
Ville Mertanen kehittää Kontiolahdelle liikunnan, lähiruuan, yhteisöllisyyden ja puurakentamisen yhdistävää matkailukeskusta.TilaajalleVille Mertanen on hämmästyttävän aikaansaava kaveri. Ensinnäkin kahden lapsen isä työskentelee opettajana, opinto-ohjaajana ja puurakentamisen asiantuntijana.
Lisäksi hän kehittää Kontiolahden Lykynlammen alueesta liikunta- ja matkailukeskusta, jossa yhdistyvät puurakentaminen, lähiruoka ja yhteisöllisyys.
Viime keväänä Ville rikkoi Guinnessin maailmanennätyksen 24 tunnin leijahiihdossa. Kamppailu-urheilussa voimanpesä on kilpaillut SM-tasolla lähes 20 vuotta.
Mertanen kalastaa myös ympäri vuoden, harrastaa kiipeilyä ja sirkusta sekä tekee äärivaelluksia käsivarren Lapissa ja maailman erämaissa.
Iso käänne elämässä tapahtui, kun poliisi Mika Pehkonen alkoi valmentaa thainyrkkeilyä Polvijärvellä. Ville oli silloin energinen 14-vuotias poika ja kaljanjuontikin maistui.
"Teini-iässä on tärkeää ohjata nuoria tervehenkisiin harrastuksiin. Jos Mika ei olisi tullut ohjaajaksi Polvijärvelle, painisin varmaan hänen kanssaan eri merkeissä", Mertanen tuumii.
Pehkonen on yhä hänen treenikaverinsa.
Lykynlampi on Joensuun tärkein ulkoilualue, jonne kehitetään uutta matkailukeskusta. Ville Mertanen rakensi ulkosaunan kaiteet Ilomatsista löytämistään keloista. Kuva: Jarno ArtikaKamppailu-urheilussa parhaat saavutukset ovat tulleet lukkopainissa. Mertasen mielestä lasten ja nuorten pitäisi painia enemmän keskenään. Hän palauttaisi painin myös koulujen opetusohjelmaan.
”Kun katsot eläinten pentuja, nehän painivat koko ajan. Varsikin nuorilla pojilla on tosi paljon energiaa ja sitä on hyvä purkaa leikkimieliseen painiin. Samalla oppii voimanhallintaa. Toivon, että aikuisillakin olisi joku tervehenkinen tapa purkaa alkukantaisuuttaan.”
Tytär ja poika ovat kiertäneet kisamatkoilla mukana pienestä pitäen.
”Kävin otteluissa kuristamassa ihmisiä ja matsien välillä leikittiin barbeilla”, hän naurahtaa.
Yksi urheilu-uran huippuhetki osui joulukuulle, kun Mertanen kilpaili lukkopainin SM-kisoissa samaan aikaan 11-vuotiaan poikansa kanssa. Poika oli sarjassaan neljäs ja Mertaselle tuli masters-luokassa SM-pronssi. Kuva: Jarno ArtikaVille Mertanen on koulutukseltaan puutekniikan insinööri, ja hän on muiden yrittäjien kanssa remontoinut paljon paikkoja hiihtomajan alueella.
Ville rakensi kelosaunan eteen esimerkiksi kylmävesialtaan vanhasta KontioMehun alumiinisesta mehutynnyristä. Mertasen työpaikka Karelia-ammattikorkeakoulu on erikoistunut ison mittakaavan puurakentamiseen.
”Joensuu on Suomessa suunnannäyttäjä puurakentamisessa. Joensuu-areena oli valmistuessaan Suomen suurin puurakennus, ja kaupungissa on myös 14-kerroksinen Suomen korkein puukerrostalo.”
Moderni puurakentaminen on varsin nopeata ja turvallista. Puurakennukset ovat pitkäikäisiä, ja ne sitovat paljon hiiltä. Mertasen mukaan puuta viedään Suomesta liikaa ulkomaille raakajalosteena, kuten selluna tai pelkkänä sahatavarana.
”Meidän pitäisi pyrkiä korkeampaan jalostusarvoon ja vähän rajoittaa jalostamattoman puutavaran myyntiä. Esimerkiksi Lykynlammen hiihtomaja on valmistunut 1930-luvulla, ja kaikki noihin puihin kasvaessaan sitoutunut hiilidioksidi on edelleen sitoutuneena rakennukseen.”
Ville Mertanen ei ymmärrä datakeskuksien hehkuttamista. Datakeskukset työllistävät ehkä rakennusvaiheessa, mutta sen jälkeen työllistäminen on Ville Mertasen mukaan vähäistä.
Ville Mertasen mielestä suomalaisten erityinen luontosuhde on myytti. ”Suomalaiset ovat jo vieraantuneet metsästä.” Kuva: Jarno ArtikaMertasen mielestä Suomi on sekä metsä- että kaivosteollisuudessa raaka-aineaitta. Hän kummastelee, miten annamme viedä maaperän rikkaudet ilmaiseksi ulkomaille.
”Jos emme itse osaa louhia mineraaleja maaperästä, meillä ei ole mikään kiire antaa muidenkaan kaivaa materiaaleja. Odotetaan, että puhdas teknologia kehittyy ja jätetään vaikka ennemmin tuleville sukupolville.”
Hän ei ymmärrä datakeskuksien hehkuttamista. Ne työllistävät ehkä rakennusvaiheessa, mutta sen jälkeen vähäisesti.
”Datakeskukset nostavat väistämättä sähkön kysyntää. Luonto ja yksittäinen ihminen maksavat lopulta sen, että ulkomaiset firmat saavat tasahintaisen ja halvan sähkön.”
Urheilussa Mertasen pääpaino on siirtynyt leijahiihtoon ja leijalautailuun. Huhtikuussa 2025 hän pystyi rikkomaan Guinnessin maailmanennätyksen 24 tunnin leijahiihdossa.
Mertanen taisteli Höytiäisen järven jäällä 674 kilometriä. Ville veti suksilla 22 tuntia ilman taukoja, sunnuntai-illasta maanantai-iltaan. Välillä hän hörppi juomista ja nappaili taskusta pähkinöitä.
”Kun lähdin ajamaan sunnuntaina illalla, keli oli täydellinen. Maanantaina päivällä alkoi yhtäkkiä sataa vettä, ja tuuli yltyi älyttömäksi. Kirosin, kun jään päälle nousi 15 senttiä vettä.”
Mertanen lysähti polvilleen, koska maailmanennätysyritys näytti jäävän pannukakuksi. Samassa hetkessä taivas kirkastui, ja Ville pääsi ajamaan hyvää vauhtia viimeiset tunnit.
”Sain opetuksen, että ihminen jää luonnolle aina kakkoseksi, ja kaikki asiat luonnossa tehdään lopulta sen ehdoilla.”
Ville Mertasen leijahiihto muuttui maailmanennätysyrityksessä vesihiihdoksi. Tempausta oli toteuttamassa iso tiimi. Kuva: Risto TakalaMertanen keräsi tempauksellaan varoja Höytiäisen virtavesien parannuksiin. Kontiolahden kunta kiinnostui asiasta, joten Ville Mertasen ja järven tarinasta tehdään myös dokumenttia.
”Lähes kaikki syömäni ravinto tulee Höytiäisen ympäristöstä. Kerään saaresta sieniä ja marjoja sekä kalastan ympäri vuoden kuhaa ja ahventa. Olen vienyt elämääni kohti omavaraisuutta.”
Ville on siitä harvinainen kalamies, että hän käy kokemassa järvellä talviverkot leijalla ahkiot perässään.
”Kun kalastajien moottorikelkat juuttuvat sohjoon, pyyhkäisen leijalla ohitse. Ukossa alkaa olla kohta niin paljon elohopeaa, että toimin talvella lämpömittarina. Se on ainut haittapuoli runsaassa kalansyömisessä.”
Ville Mertanen rakensi Lykylammen saunan eteen kylmävesialtaan vanhasta KontioMehun alumiinisesta mehutynnyristä. Kuva: Jarno ArtikaVille Mertanen, Lauri Kontkanen ja Lauri Smolander ovat kehittämässä Lylynlammesta ympärivuotista matkailukohdetta.
Yksi syy lähteä mukaan projektiin oli turvata virkistyskäyttö alueen asukkaille jatkossakin. Se on ollut uhattuna, koska Joensuun kaupunki hakee lupaa yli 50 hehtaarin metsähakkuille Lykynlammella.
Kontiolahden kunta päättää hakkuita koskevasta maisematyöluvasta alkuvuonna.
”Joensuun kaupungin laskema tuotto metsien hakkuille oli 900 000 euroa seuraavalle kymmenelle vuodelle. Näemme, että Lykynlammen matkailutoiminnan taloudellinen hyöty on moninkertainen verrattuna siemenpuuhakkuisiin”, hän sanoo.
Lykynlammella käy vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä. Avantosaunat, valaistut hiihtoladut ja retkiluistelurata ovat ulkoilijoiden käytössä 10 minuutin ajomatkan päässä Joensuun keskustasta.
”Olen esitellyt Lykynlampea myös opiskelijaryhmille. Saksalaiset ja itävaltalaiset opiskelijat sanoivat, että he voisivat vain katsoa ikkunasta ulos ja ihailla maisemia.”
”Kävin otteluissa kuristamassa ihmisiä ja matsien välillä leikittiin barbeilla.”
Lykynlammen hiihtomajan kahvio ja tilausravintola on jo avoinna. Talvikauden jälkeen ravintola laajenee, ja miehet aikovat rakentaa pihalle lihan ja kalan palvauskopin.
Mertasen ajatuksena on tuoda Höytiäisen kuha ravintolaan, ja keskiössä on myös karjalainen pitopöytä.
”Emme tee ruokapuolta helpoimman kaavan mukaan. Pyrimme siihen, että kala on paikallista eikä Norjan lohta.”
Mertanen haluaa, että myös lapset ja nuoret tulevat liikkumaan Lykynlammelle.
”Teimme rinteeseen Suomen suurimman maisemakeinun kahden puun väliin. Kun julkaisin keinusta ensimmäisen videon, sitä katsottiin Tiktokissa kahden päivän aikana 160 000 kertaa.”
”Pyrimme siihen, että kala on paikallista eikä Norjan lohta.”
Lykynlampi soveltuu hyvin esimerkiksi maastopyöräilyyn. Hiihtomajalle on tulossa matkaparkki ja mahdollisesti myös muuta majoitusta. Kuva: Jarno ArtikaYksi yhteistyökumppani yrittäjille on Hope, jonka kanssa Lykynlammella kerättiin joululahjoja vähävaraisten perheiden lapsille ja nuorille.
”Lykynlammesta saa hyvän liiketoiminnan, mutta arvoni ovat muualla. Tätä hommaa tehdään intohimolla eikä euroilla. Haluan tuoda yhteisöllisyyttä takaisin Pohjois-Karjalaan.”
Ville Mertanen
Syntynyt Polvijärvellä vuonna 1986.
Koulutus: Insinööri YAMK, opettaja ja opinto-ohjaaja.
Työ: Karelia-ammattikorkeakoulu: Opettaja, opinto-ohjaaja, laboratoriovastaava ja puurakentamisen asiantuntija.
Asuu Joensuussa. Perheeseen kuuluu kaksi lasta vuoroviikoin.
Harrastukset: Leijahiihto ja -surffaus, BJJ/lukkopaini, kiipeily, pariakrobatia.
Saavutukset urheilu-uralla, painissa: ADCC SM (masters) kulta 2021, hopea 2022 ja pronssi 2024 ja 2025 sekä Nordic championships hopea 2022.
Leijahiihdossa MM-pronssi 2025 (kite marathon), maailmanennätys pisin leijahiihdetty matka vuorokauteen eli 679 kilometriä (etenemä 649 kilometriä).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
