Supon tekemien turvallisuusselvitysten määrä laski viime vuonna − tällaisista henkilöistä niitä tehdään

Laajoja sekä perusmuotoisia turvallisuusselvityksiä tehtiin viime edellisvuotta enemmän. Turvallisuusselvitysten kokonaismäärä kuitenkin laski hieman, koska suppeita turvallisuusselvityksiä tehtiin edellisvuotta vähemmän.

Kaikkiaan turvallisuusselvityksiä tehtiin sekä viime että edellisvuonna yli 95 000 kappaletta.

Eniten tehdään perusmuotoisia ja suppeita turvallisuusselvityksiä. Niiden osuus oli molempina vuosina yhteensä lähes 80 prosenttia kaikista turvallisuusselvityksistä. Tyypillisesti perusmuotoisia turvallisuusselvityksiä tehdään enemmän kuin suppeita.

Turvallisuusselvityksistä vastaa Suomessa Suojelupoliisi (Supo). Turvallisuusselvitysten tarkoituksena on ehkäistä ennalta kansallista turvallisuutta vaarantavaa toimintaa. Niillä pyritään siis siihen, että Suomen turvallisuuden kannalta olennaisia tietoja ei päädy vääriin käsiin. Tällaiset tiedot voivat liittyvä esimerkiksi päätöksentekoon tai huipputeknologiaan. Selvityksillä suojataan myös merkittäviä yksityisiä taloudellisia etuja ja yritysten turvallisuusjärjestelyjä.

Myös ilmailualan tehtäviin palkattavista henkilöistä tehdään turvallisuusselvityksiä.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Selvityksiä ei tehdä kenestä tahansa, sillä turvallisuusselvitysten tekemisestä säädetään turvallisuusselvityksiä koskevassa laissa. Taustat selvitetään sellaisilta ihmisiltä, jotka käsittelevät salassa pidettävää tietoa tai pääsevät kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeään tilaan.

Noin puolet turvallisuusselvityksistä tehdään valtion viranomaisille ja puolet yrityksille. Selvityksiä tehdään esimerkiksi ministeriöille tai valtion virastoille. Lisäksi selvityksiä tehdään suurille vientiyrityksille ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyville yrityksille.

Esimerkiksi ministeriöt ja eduskunta ovat Suojelupoliisin pysyviä turvallisuusselvitysasiakkaita. Niiden henkilöstöstä tehdään turvallisuusselvitys pääsääntöisesti aina rekrytoinnin yhteydessä.

Selvityksen tekemistä pyytää tehtävään palkattavan henkilön työnantaja.

Turvallisuusselvityksessä selvitetään esimerkiksi sitä, onko henkilö, josta selvitys tehdään, syyllistynyt rikoksiin tai onko hänellä taloudellisia vaikeuksia, jotka voisivat altistaa hänet painostukselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle. Lisäksi selvitetään myös esimerkiksi ulkomaansidonnaisuuksia tai yhteyksiä ääriliikkeisiin sekä mahdollisia vaikeuksia elämänhallinnan kanssa. Suposta korostetaan, että selvitys ei ole automatisoitua rekistereiden tarkistamista, eikä selvityksen kohteen puhelinta kuunnella tai tietoliikennettä seurata.

Esimerkiksi ministeriöt ja eduskunta ovat Suojelupoliisin pysyviä turvallisuusselvitysasiakkaita. Niiden henkilöstöstä tehdään turvallisuusselvitys pääsääntöisesti aina rekrytoinnin yhteydessä. Kuva: Kari Salonen

Turvallisuusselvityksiä on kolmea lajia eli suppea, perusmuotoinen ja laaja. Suppea selvitys voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun henkilö pääsee työtehtävässään kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan tai siirtää merkittäviä omaisuuseriä.

Perusmuotoinen turvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi ihmisestä, joka voisi työtehtävissään merkittävästi vaarantaa valtion turvallisuuden. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi kriittisten tietojärjestelmien pääkäyttäjän tehtävät, valtion tai puolustushallinnon työt, ilmailualan tehtävät tai erilaiset varautumiseen liittyvät tehtävät.

Laaja turvallisuusselvitys taas voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun työntekijä käsittelee työtehtävissään salaisia tai erittäin salaisia tietoja useammin kuin satunnaisesti.

Turvallisuusselvitys on lähtökohtaisesti voimassa viisi vuotta.

Turvallisuusselvityksiä tehdään esimerkiksi kriittisten tietojärjestelmien pääkäyttäjäksi palkattavista henkilöistä.  Kuva: Juho Leskinen