Maahanmuuttajien kotoutumista mitataan usein työllistymisellä, sillä työmarkkinoille integroituminen on siinä keskeistä.
Noin joka viidennellä maahanmuuttajalla on työpaikka valmiina Suomeen saapuessa, mutta muiden osalta kotoutumistoimet ovat avainasemassa työllisyyden parantamisessa. Usein näiden rinnalle tarvitaan työelämää lähellä olevia työvoimapalveluita.
On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että maahanmuuttajien työllistymistä edistävät parhaiten heille räätälöidyt kotoutumis- ja työvoimapalvelut. Esimerkiksi kotoutumissuunnitelma ja siihen sisältyvä kielikoulutus ovat tehokkaita keinoja edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Kielikoulutuksen lisäksi räätälöity työnhaun tuki voi auttaa erityisesti pakolaistaustaisia.
Kielitaito, koulutus ja työkokemus ovat keskeisiä tekijöitä maahanmuuttajien työllistymisessä. Usein jo vähäinenkin työkokemus auttaa. Työkokemuksen ja koulutuksen kautta myös sosiaaliset verkostot kehittyvät.
Yksilön ominaisuuksien lisäksi yhteiskunnan asenteilla ja vastaanottavuudella on merkitystä. Sen vuoksi kotoutuminen onkin kaksisuuntainen prosessi.
Viime vuosina tehdyt tutkimukset osoittavat, että Suomen työmarkkinoilla esiintyy syrjintää etnisen taustan perusteella. Asenteissa on parannettavaa.
Suomessa maahanmuuttajien työllistyminen on erityisen heikkoa maahanmuuttajanaisilla ja pakolaistaustaisilla muuttajilla. Kotouttamisen kehittämisessä tulisikin huomioida erityisesti nämä ryhmät. Kotouttamista tulisi muuttaa siihen suuntaan, että lasten kotona hoitaminen ja kotouttamispalveluihin osallistuminen olisivat mahdollisia nykyistä joustavammin. Tällä olisi merkitystä myös maahanmuuttajalasten tulevaisuudelle.
Kielikoulutusta on myös syytä uudistaa, sillä nyt suomen kielen taito jää koulutuksesta huolimatta monilla maahanmuuttajilla heikoksi.
Kotoutumispalveluiden laadun ja saatavuuden tulisi olla yhdenmukaisia koko maassa, sillä niissä esiintyy paljon alueellista vaihtelua. Perhesyistä maahan muuttaneet jäävät usein helpommin palveluiden ulkopuolelle.
Suomeen kohdistuneen maahanmuuton historia on kohtalaisen lyhyt. Maahanmuutto käynnistyi vasta 1990-luvun alussa. Lyhyen historian vuoksi kotouttamista on kehitetty jatkuvasti viimeisten vuosikymmenien aikana, ja tullaan edelleen kehittämään. Tutkimustiedolla on keskeinen rooli tässä työssä.
Kirjoittaja on PTT:n vanhempi ekonomisti.