Oikeusoppineet arvostelevat hallituksen kuntauudistussuunnitelmia tuoreessa pamflettikirjassaan.
Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa kirjassa 12 tunnettua oikeustieteilijää arvioi kuntarakenteen uudistusta perustuslaillisesta näkökulmasta.
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin mukaan näin suuren mittakaavan uudistus pitäisi valmistella laajalla parlamentaarisella pohjalla, eikä enemmistöhallituksen sanelemana.
”Perustuslakivaliokunta on todennut, etteivät nykyiset kuntarajat nauti perustuslain suojaa, mutta jos kuntien lukumäärä vähenee 70–80:een, kuntarakenne ei ole enää se, jota silmällä pitäen kunnallisesta itsehallinnosta perustuslaissa säädetään.”
Hänen mielestään perustuslaissa mainittu ”kunnan asukkaiden itsehallinto” edellyttää, että kunnan asukkaat todella samaistuvat yhteisöön.
Hallintotieteiden tohtorin ja Kuopion entisen kaupunginjohtajan Kauko Heurun mukaan eduskunnalla on mahdollisuus säätää pakkoliitoksista lailla.
Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja edellyttää, että kuntalaisia on kuultava, kun aluejakoa muutetaan, mutta sen asema oikeusnormina on epäselvä ja viitteellinen.
”Kuntarakenneuudistus voidaan toteuttaa lailla vastoin kuntien ja niiden asukkaiden mielipiteitä. Jos näin menetellään, saatetaan kunnallishallinto kuitenkin halvaantumisen tilaan ainakin yhden sukupolven ajaksi”, Heuru muistuttaa.
Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä taas sanoo, että vahva peruskunta ei riitä ainoaksi vastaukseksi koko maan ongelmiin.
”Pääkaupunkiseutu, vahvat kaupunkiseudut ja laaja maaseutu tarvitsevat omat ratkaisunsa. Tätä hallitusohjelma ei tunnista eikä tunnusta.”
MT