Jääkarhu on Ranuan valtti

Paljon pienempi otus on kotimaisiin petoeläimiimme kuuluva lumikko. Pienen tutustelun jälkeen se veisi valokuvaajan karvakäsineet pesäänsä, mutta taakka on sille liian mittava. Lipsu-lumikko tyytyy kokeilemaan hampaitaan kuvaajan sormeen.

Ahman nimi on Rasputin, Venäjältä lainassa kun on. Raspu on arvokas, koska sen emo on villieläin.

Saukkolassa makaa kaksi tyytyväistä. Saukkopojat Harri ja Olli ovat kääntäneet täydet mahansa kattoa kohti eivätkä suostu tulemaan ulos edes kalan houkuttelemina.

Sudet karttavat ihmistä täälläkin.

Ne pysyttelevät aitauksensa kauimmaisessa laidassa.

Yksi susista vaikuttaa pelokkaalta. Sille Heikkilä povaa lyhyttä elämää. Susilauman on armoton heikoimpia yksilöitään kohtaan.

Ranuan karhut nukkuvat ja heräävät vasta maaliskuulla. Kevään tullen tulevat ulos myös vesilinnut.

JOUKO RÖNKKÖ

Jääkarhun pennun kuulumisia

voi katsoa täältä:

ranuazooblog.com/blog/

RANUA (MT)

”Kyllä jonot ovat kesällä varmaankin entistä pidempiä”, veikkaa Ranuan eläinpuiston intendentti Mari Heikkilä. Suosion syy on jääkarhun pentu, joka varttuu reippaan sadan gramman päivävauhtia pimeässä pesässä.

Pennun ja emon kuulumisia seurataan tiiviisti internetissä. Kun pienokainen kesän tullen astuu kaiken kansan ihailtavaksi, sitä tullaan katsomaan kaukaakin.

Ranuan eläinpuistoista on kehittynyt koko Suomen ja myös kansainvälinen matkailukohde. Näin sydäntalvella jopa enemmän kansainvälinen.

Sekä venäläisiä että keskieurooppalaisia turisteja riittää joka päivälle.

Viime vuonna eläinpuistossa vieraili 96 000 turistia.

Eläinpuiston suosikit asuvat jääkarhuaitauksissa. Jääkarhuja tullaan katsomaan kaukaa, ja erityisen suosittuja ovat pennut. Niitä jää eloon Euroopassa vain 5–6 vuodessa.

Ranualla pienokainen on jo selvinnyt arimpien vaiheiden yli, ja nyt voidaan odotella sen nimikilpailua kuin kastejuhlaa ikään.

Jääkarhujen lisäksi Ranualla on puolensataa muuta villieläinlajia, kesällä myös kotieläinpuisto.

Nimekkäin ja tutuin asukas lienee Ilves, se Poika ja ilves -elokuvan ilves.

Oikeammin täällä on näitä ilveksiä kolme; varsinainen päätähti ja sen kaksi avustajaa.

Ne kaikki esiintyivät elokuvassa, joka tietysti kuvattiinkin täällä.

Elokuvatähden pentu Iiro ei ihmistä säiky. Se nappaa kananpään toimittajan vierestä ja osoittaa turhankin suurta mielenkiintoa valokuvaajan kameralaukkua kohtaan.

”Iiro sai nimensä erään reippaan koululaisen mukaan”, Heikkilä kertoo.

”Poika tivasi ilveksen nimeä sen verran tarmokkaasti, että päätimme tehdä siitä pojalle kaiman.”

Avaa artikkelin PDF