Muokkausta päästiin lopulta tekemään viime viikon lopulla, kun vesi pakeni syvempiin kerroksiin. Korkeusero viereiseen järveen on paikoin vain 40 senttiä. Kuva: Jussi Partanen
Vedenkorkeuden viipyily ylhäällä nostattaa tunteita pintaan – märkyys vaikeuttaa rantapeltojen kevätkylvöjä
Pomarkun Isojärvellä alkutuotannon ja virkistyskäytön yhteiselo joutuu keväisin koetukselle.TilaajallePomarkku
Matti Peltomäki ja Pentti Wanhatalo viljelevät Isojärven rantaan rajoittuvia peltoja Pomarkussa. Kuva: Jussi PartanenPomarkun Isojärvellä tunteet ovat pinnassa, kun viljelijät odottavat pääsyä kevättöihin rantapelloille.
Viime päiviin asti korkealla pysytellyt vesistö on hidastanut maaperän kuivumista merkittävästi, sanoo rantapeltoja omistava Pentti Wanhatalo.
”Ongelma on siinä, ettei järvelle tehty lupaehtojen mukaista kevätpudotusta maaliskuussa. Nyt pellot ovat käytännössä jääneet kesantoheinälle, kun muokkaamaan ei pääse. Ne jäävät vajaakäytölle”, Wanhatalo sanoo.
Hänen mukaansa viipyilevä märkyys käsittää jopa noin sataa peltohehtaaria järven rannoilla. Hänellä itsellään on alueella kymmenen hehtaaria salaojitettua peltoa.
Matti Peltomäellä on järveen laskevan joen molemmin puolin peltoa, joista 16 hehtaarin viljelykelpoisuus on täysin lupaehtojen noudattamisen varassa.
Hänen mukaansa kevätpudotusta ei ole noudatettu vuosikausiin, minkä takia kylvöt viivästyvät. Kuivavara pellon ja vedenpinnan välillä kesäkorkeudessa on vain noin 40 senttiä, minkä takia säännöstelyn alarajan käyttäminen on Peltomäen mukaan elintärkeä.
”Maaliskuun lopulla luukkuja kyllä avataan tulvan varalta, mutta sitä noin 15 sentin kevätpudotusta pitäisi jatkaa toukokuun loppuun asti. Itse olen joutunut jo useamman vuoden pumppuamaan salaojituksen kuivaksi koneellisesti”, Peltomäki sanoo.
Viljelijöiden huolena on se, että kevätpudotusta ei enää tehtäisi jatkossa lainkaan.
Viime viikon lopulla muokkaustöihin on paikoin lopulta päästy.
Wanhatalo viittaa Karvianjoen vesistöön kuuluvan Isojärven lupaehtoihin, joissa hänen mukaansa mainitaan maaliskuussa tehtävä kevätpudotus luukkujen aukaisuineen.
”Vedenpinnan pitäisi silloin laskea 20 senttimetriä kesäkorkeuden alapuolelle, josta se sitten nousee takaisin kesäkorkeuteen, kun kylvöt on tehty.”
Tänä vuonna kevättulva ei ollut suuri, mutta vettä ei laskettu kylvötöiden kannalta viljelyn kannalta riittävästi. Wanhatalo kertoo tehneensä keväällä kantelun aluehallintovirastolle ja oikeuskanslerille.
”Tänä keväänä vesi laski seitsemän senttiä alle kesäkorkeuden, mutta siitä valitettiin. Ely-keskuksen käyristä näkee, että vedenpinta jätettiin suoraa kesäkorkeuteen.”
Wanhatalo on huolissaan siitä, että ellei kevätkuopan tärkeys tule riittävästi esille, keskisyvyydeltään kolme metriselle järvelle haetaan uutta lupaa 20 senttiä nykyistä korkeammalle tasolle.
Viljelijöiden huolena on se, että kevätpudotusta ei enää tehtäisi jatkossa lainkaan.
”Elinkeinolla on kuitenkin lupa aikoinaan haettu, eikä sitä saisi unohtaa. Kaikki muut toiminta on tullut sen jälkeen”, Wanhatalo sanoo.
Kevätkuoppaan liittyvällä järven vedenpinnan laskulla varaudutaan lumen sulamisesta aiheutuvaan tulovirtaaman lisääntymiseen ja järven vedenkorkeuden nousuun.
Vesitalousryhmän päällikkö Juha-Pekka Triipponen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta kommentoi sähköpostitse, että Isojärven säännöstelyn lupaehdoissa ei ole selkeää mainintaa ”kevätkuopasta”.
Kevätkuoppaan liittyvällä järven vedenpinnan laskulla varaudutaan lumen sulamisesta aiheutuvaan tulovirtaaman lisääntymiseen ja järven vedenkorkeuden nousuun.
Isojärven lupaehtojen mukaan juoksutuksissa keväällä on otettava huomioon kunkin vuoden hydrologinen tilanne, mikä on hyvä asia ilmaston muuttuessa.
Keväällä 20. maaliskuuta Isojärven veden pinta oli lupaehtojen mukaisesti laskettu korkeuteen N60 + 34,45 Salmusojan yläpuolisella asteikolla.
Samaan aikaan Kurikanniskan korkeus järven toisessa päässä oli N60 +34,32, koska järven eri osien välillä on padottava kapeikko. Salmusojan yläpuolinen asteikko on kuitenkin määräävä.
”Kun Isojärven vedenpinta on kevättulvan jälkeen laskenut korkeuteen N60 + 34,65, on patoaukkoja säätämällä huolehdittava siitä, että vedenpinnan korkeus ei laske alle korkeuden N60 +34,45”, luvassa mainitaan.
”Viimeistään kohta kylvöajan jälkeen vedenpinta tulee mahdollisimman pian nostaa takaisin korkeuteen N60 +34,65 ja pitää siellä syyskuun loppuun asti siten, että sanotusta korkeudesta poiketaan sääoloista tai muusta siihen verrattavasta syystä johtuen korkeintaan 0,15 m'', luvassa mainitaan.
Triiposen mukaan vedenpintaa ei luvan mukaan tarvitse pitää kevättulvan jälkeen tasolla N60 +34,45, vaan se on säännöstelyn alaraja kylvöajan loppuun asti.
Mikäli Isojärven vedenpinta laskettaisiin vielä viimeisten kylvöjen aikaan tasolle N60 +34,45, olisi se Triiposen mukaan kuivan kesän sattuessa erittäin haitallista Isojärven virkistyskäytölle ja alapuolisen vesistön ekologialle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
