STRASBOURG (MT)
Europarlamentin liberaaliryhmään kuuluvat keskustan ja RKP:n mepit ovat erimielisiä siitä, tarkoittavatko esillä olevat ehdotukset euroalueen tiivistämisestä EU:n muuttumista liittovaltion suuntaan.
Anneli Jäätteenmäen (kesk.) mielestä on käsittämätöntä, että näin isoista asioista pitää päättää nopealla aikataululla. Hänen mukaansa jo yhteinen pankkivalvonta on askel kohti liittovaltiota.
”Päätösvaltaa siirretään talouskriisin varjolla EU:lle ilman kunnollista keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa.”
Hänen mielestään EU:n tulevaisuudesta pitäisi Suomessa järjestää kansanäänestys.
Myös Riikka Manner (kesk.) on huolissaan liittovaltiokehityksestä mutta pitää kansanäänestystä ongelmallisena.
”On vaikea vetää rajaa, koska mennään liittovaltion puolelle. EU sai monia liittovaltiomaisia piirteitä jo Lissabonin sopimuksessa 2009.”
Kansanäänestyksen paikka voisi hänen mielestään olla siinä, jos budjettivaltaa ja verotusoikeutta oltaisiin siirtämässä unionille.
RKP:n Nils Torvalds on puolestaan jo kyllästynyt jatkuviin liittovaltiopuheisiin.
”Minusta tämän federalismijaarittelun voisi lopettaa. EU:sta ei tule liittovaltiota, koska Saksan perustuslaki ei sitä salli.”
Hannu Takkulakaan (kesk.) ei näe, että EU olisi kehittymässä liittovaltion suuntaan. Hän kuitenkin perää keskustelua siitä, mikä ylipäänsä on kansallisvaltion merkitys nykymaailmassa.
”Maailmassa on satoja yrityksiä, joilla on enemmän rahaa kuin Suomen valtiolla. Silti monet poliitikot ajattelevat edelleen kuin Neuvostoliitto olisi olemassa eikä mikään olisi muuttunut.”
Takkulan mielestä EU:ta myös syytetään vääristä asioista ja ihmisille kaupitellaan paluuta maailmaan, jota ei enää ole olemassa.
”Itse vastustin aikanaan Suomen EU-jäsenyyttä, koska pelkäsin sen johtavan aluepolitiikan loppumiseen. Kävikin niin, että EU on säilyttänyt edes sen vähän, mitä aluepolitiikasta on Suomessa jäljellä.”
NIKLAS HOLMBERG