VAASA
Pohjalaisviljelijät haluavat vähentää sateiden ja kuivuuden satoa heikentävää vaikutusta Mustasaareen ja Vaasaan kuuluvalla Söderfjärdenin peltoalueella.
Maanomistajien aloitteesta lähtenyt hanke kerää tietoa alueen pohjavesitilanteesta, jotta vesienkäsittely voidaan jatkossa tasapainottaa koko alueen hyödyksi.
Peltojen liika kuivaminen tai märkyys eivät ole ainoa tarkka paikka vesitalouden hoidossa Söderfjärdenissä.
Maaperässä on noin kahden metrin syvyydessä hapan sulfaattikerros, jonka alle pohjavesi ei saa laskea. Muuten seurauksena on happaman ja myrkyllisen aineksen, muun muassa alumiinin, liukeneminen uomaa pitkin ympäristöön.
Muinainen meteoriittikraatteri muodostaa ympyränmuotoisen lakeuden, joka sijaitsee läheisen merenpinnan alapuolella.
Syksyisistä kurkikokoontumisista tunnetulla alueella on parisataa maanomistajaa.
Puoli vuotta sitten aloittanut hankeryhmä koostuu viljelijöistä, neuvonantajista ja viranomaisista.
Mukana on myös tutkijoita, edunvalvojia ja it-osaajia, joista jälkimmäiset huolehtivat maaperästä kerättyjen tietojen digitaalisesta siirrosta.
”Data tulee kaikkien nähtäväksi, mikä on hankkeen läpinäkyvyyden kannalta tärkeä asia”, hanketta johtava Jenny Sundkvist ProAgriasta.
Laajan peltoaukean vesiä on pumpattu koneellisesti jo sata vuotta peltomaan saamiseksi käyttöön. Nyt tarkoituksena on kerätä riittävästi tietoa, jotta alueen matalien ja korkeiden osien vesitalous saadaan tasapainoon nykyistä paremmin.
”Liika kuivaus matalista osista on aiheuttanut vastaavasti kuivuutta näitä korkeammilla pelloilla, mikä on ongelma”, sanoo Simon Nässlin ProAgriasta.
”Halusimme olla etunenässä ja valmistautua mahdollisiin pitkiin kuivuus- tai sadejaksoihin täällä pohjoisessa.” Hans Nysand
Nyt alueelle on asennettu 11 digitaalista mittausasemaa, jotka välittävät lyhyin väliajoin tietoa seurantaa varten.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa alueen kymmenien kilometrien pituinen ojaverkosto toimisi säätelyssä ilman lisäpumppuasemien rakentamista.
Paras vaihtoehto löytynee ojien porrastuksista, mikä säästäisi muutoin pumppauksessa käytettävän sähkön kustannuksia.
Hankkeessa kehitettävä mittaustekniikka vedentasotietoineen liitetään nähtäville erilliseen karttasovellukseen.
Pohjavesikartoitus auttaa ymmärtämään veden liikkeitä eri ajankohtina. Tämä on lähtökohta suunnittelulle ja vesienkäsittelylle tulevaisuudessa. Vasta muutaman vuoden tiedonkeruu antaa pohjan uusille vesijärjestelyille.
”Kaikki ovat nähneet, miten kuivuus on kurittanut espanjalaisia viljelijöitä tänä keväänä. Halusimme olla etunenässä ja valmistautua mahdollisiin pitkiin kuivuus- tai sadejaksoihin täällä pohjoisessa”, sanoo maanomistajiin kuuluva Hans Nysand.
Puolitoista vuotta sitten ideoitu Vesitalouden valmiussuunnitelma Söderfjärdenillä – Pohjaveden kartoitus -hanke on Maaseudun innovaatioryhmien eli EIP-ryhmien (European Innovation Partnership) rahoittama hanke.
EIP-hankkeiden tavoitteena on ratkaista etukäteen tunnistettu, alkutuotantoon liittyvä ongelma, mistä saattaa syntyä uusi innovaatio tai toimintamalli.
Pohjanlahden rannikoilla on niin kutsuttu Litorina-alue, joka on Itämeren muinaisen vaiheen entistä merenpohjaa.
Litorinameren hapettomille pohjille kerrostui pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä.
Maankohoamisen seurauksena tätä muinaista merenpohjaa on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla rannikkovyöhykkeellä.
Maaperän kuivatustoiminta, voi aiheuttaa maaperässä olevan rikin hapettumista. Hapettumisen seurauksena maaperään muodostuu rikkihappoa, joka lisää voimakkaasti valumavesien happamuutta ja liuottaa maaperästä veteen myös vesieliöille myrkyllisiä metalleja.
Valumaveden happamuus ja suuret metallipitoisuudet voivat yhdessä aiheuttaa haittoja kuivatusalueen alapuolisen vesistön eliöstölle kuten kaloille.
Ympäristöongelmien lisäksi happamat sulfaattimaat aiheuttavat rakennusteknisiä ongelmia (syöpyminen, korroosio, kantavuus).
Lähde: Syke
