Metsäntutkimuslaitos (Metla) aloittaa keväällä järjestelmällisen kirjanpainajien seurannan Etelä-Suomessa, tutkija Antti Pouttu kertoo.
Kuoriaisten määrästä ja parveiluajankohdasta saadaan tietoa feromoniloukkujen avulla. Hyönteiset houkutellaan ansaan niiden omilla viestituoksuilla. Loukkuun jääneistä kuoriaismääristä voidaan päätellä kokonaistilannetta.
Muissa Pohjoismaissa kantoja on seurattu pitkään, samoin Itävallassa. Siellä netistä voi tarkistaa koepyydysten tilanteen omalla alueella.
Seuranta tuottaa yleisnäkemyksen, ei tarkkaa paikkatietoa, Pouttu muistuttaa. Kuoriaistilanne saattaa vaihdella voimakkaasti pienenkin alueen sisällä.
Tulevanakin kesänä kuoriaistuhot ovat todennäköisiä.
Viime kesänä kirjanpainajat tuottivat toisena vuotena peräkkäin kaksi sukupolvea. Toisin kuin vuotta aiemmin myös jälkimmäinen sukupolvi ehti talvehtia.
”Tilannetta pahentaa, että myrskytuhot ovat olleet samoilla alueilla kuin kirjanpainajat. Jos kelit eivät ole ihan surkeat, tuhoja varmaan tulee.”
Paras keino torjua tuhot on viedä ötököiltä ruoka pois. Jos myrskyn kellistämiä puita on kohtuullisin kustannuksin korjattavissa, ne kannattaa viedä ennen kuin hyönteiset lähtevät liikkeelle eli ennen lumien sulamista.
Se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä joulun seudun myrskyissä puut kaatuivat paljaalle maalle ja nyt päällä on vankka lumikerros.
Kuoriaistuhojen torjunnassa ei kannata liioitella. Silmittömät hakkuut voivat saada enemmän tuhoa kuin tulosta aikaiseksi. Uuden metsänreunan paljastaminen muuttaa kuusikon valo-oloja äkisti, jolloin terveetkin puut kuivuvat herkästi ja altistuvat hyönteisille.
Muutaman puun hakeminen kaukaa metsikön keskeltä ei liioin ole taloudellisesti järkevää. ”On vaikea arvioida, mikä on optimaalista”, Pouttu toteaa.
Feromoneja on käytetty paitsi hyönteisten seurantaan myös torjuntakeinona. Ruotsissa on saatu osin myönteisiä kokemuksia pyyntipuumenetelmästä.
”Tämä voisi olla metsänhoitoyhdistyksille järkevä toimintatapa. Nämä otukset ovat kuitenkin aika arvaamattomia, varmaa lääkettä ei pysty sanomaan.”
Feromoni houkuttelee kuoriaiset iskeytymään hyönteismyrkyllä käsiteltyyn puunrunkoon.
Jotta feromonitorjunnasta olisi hyötyä, sen pitäisi olla järjestelmällistä ja laaja-alaista. Pyyntipuun asettamisessa yksittäiselle metsäpalstalle ei ole järkeä, koska hyönteiset lentävät laajoilla alueilla.
Poutun mielestä myrskyn runteleman kuusikon suojelu lahopuun lisäämisen nimissä ei ole perusteltua, jos kohteella ei ole luontoarvoja ennestään.
”En jättäisi niitä suojelukohteiksi. Puuta jää varmasti muutenkin korjaamatta.”
Jos taas myrskytuhokohteen suojelu on ollut valmiiksi mielessä, päätöstä kannattaa kiirehtiä. Muuten hyönteistuholaki voi pakottaa korjaamaan havupuurungot pois, mikä ei olisi järkevää luonnonsuojelun kannalta.
Kevään mittaan valmistuu asiantuntijatyöryhmän esitys ”ötökkälain” uudistukseksi. Yksityiskohtia on vielä sopimatta. Varmuudella Pouttu lupaa, että Etelä-Suomessa aikarajaa puiden korjaamiseksi halutaan aikaistaa kolmella viikolla. Etelä- ja Pohjois-Suomen välille esitetään myös uutta vyöhykettä omine aikarajoineen.
Lakiin kirjattua 20 rungon vähimmäismäärää Pouttu pitää edelleen hyvänä nyrkkisääntönä.
”Mikään luku ei kata kaikkia tapauksia. Järjen käyttö on suotavaa: tietyissä tapauksissa pienempikin puumäärä kannattaa korjata pois.”
HENRIK SCHÄFER