AAA-kerhoon ei ole hetkeen paluuta, mutta Suomi pitänee luottoluokituksensa
Miljardi-isku odottaa kuntataloutta, ennusti Kuntarahoitus. Ålandsbankenin korkojohtaja ja Kuntarahoituksen pääekonomisti arvioivat talouspolitiikan päätöstarpeita.Tilaajalle
Suomen luottoluokituksen nousu ei tapahdu ainakaan pian, arvioivat Ålandsbankenin Jyri Suonpää ja kuntarahoituksen Timo Vesala. Kuva: Jetro Staven ja Kuntarahoitus Oyj”Luulen, että Suomi ei tule pääsemään luottoluokituslaitosten kolmen A:n kerhoon pitkään aikaan.”
Arvio on huhtikuun markkinakatsauksen pitäneen Ålandsbankenin korkosijoitusjohtajan Jyri Suonpään.
Rahoitusluottoluokittajien muutoksia ylös- tai alaspäin ei odota myöskään Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Varainhankinnassa Kuntarahoituksella on sama asteikon toiseksi ylin luokitus kuin Suomen valtiollakin. Luottoluokittaja Moody’sin asteikolla Suomen luokitus on Aa1 ja Standard & Poor’sin asteikossa AA+.
Voiko Suomen aloittava hallitus harjoittamallaan talouspolitiikalla vaikuttaa luokituspäätöksiin?
”Pahin virhe olisi se, jos ei tehdä mitään päätöksiä. Kyse on luottamuksesta”, ynnää korkomarkkinoita työkseen seuraava Suonpää.
Ålandsbankenin Suonpää arvelee, että luottoluokittajien on ylipäänsä ollut vaikeaa vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen nostaa valtioiden luottoluokituksia. Luokittajilta jäivät finanssikriisiin johtaneet tekijät pitkälti huomaamatta, ja arvostelu oli ankaraa.
Valtion luottoluokitus tarkoittaa kansainvälisten rahoittajien luottamusta talouden kuntoon nyt ja jatkossa. Rahan hinta, korko, on kansainvälisillä markkinoilla edullisempaa paremman luottuluokituksen haltijalle. Vastaavasti raha maksaa enemmän luokituksen heiketessä.
Valtion korkomenot kasvavat arviolta 1,6 miljardiin euroon vuonna 2023.
Kuntarahoituksen Vesalan mukaan korkoon vaikuttaa luokituksen lisäksi muutkin tekijät kuten rahoituksen likviditeetti, saatavuus, kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.
Euroopassa AAA-luokituksen saaneita valtioita ovat Hollanti, Saksa, Ruotsi, Tanska ja EU:n ulkopuolelta Norja ja Sveitsi.
Suomi menetti luokituksestaan kolmannen A:n vuonna 2014. Pääekonomisti Vesala muistelee, että silloin henkenä oli, että vielä palattaisiin korkeimpaan luokitusluokkaan. Nyt tunnelmat ovat sellaiset, että Suomi on etääntynyt ryhmästä.
”En näe isoa riskiä, että Suomen luottoluokitus putoaisi”, Kuntarahoituksen Vesala arvioi.
Talouden vakauttamisprosessi pitäisi saada kuitenkin nopeasti liikkeelle, hän hoputtaa.
Bkt:hen suhteutettuna Suomi on vielä suhteellisen vakavarainen julkisen talouden noin 70 prosentin velka-asteella. Valtiontalouden noin 10 miljardin euron vuotuinen alijäämä ja matala talouskasvu pitäisi kuitenkin kääntää.
Suomea painaa kilpailijamaihin verrattuna enemmän muutamia pitkäaikaisia trendejä.
Niitä ovat laskeva väestönkehitys, heikentyvä huoltosuhde ja paikallaan polkeva koulutusaste. Työmarkkinoilta poistuu enemmän henkilöitä kuin tulee tilalle.
”Työmarkkinoille tuleva väestö on myös heikommin koulutettua kuin 1970—1980-luvulla syntyneet”, Vesala viittaa koulutustason laskuun.
Hallitusneuvotteluissa tulevan hallituksen haasteena on yhdistää panostukset koulutukseen, maahanmuuttajien kotoutukseen sekä talouden tasapainottaminen. Näillä keinoin huolehdittaisiin talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalista.
Kuntarahoitus hankkii kuntien tarvitseman lainarahoituksen kansainvälisiltä lainamarkkinoilta. Kuntarahoitus pyrkii turvaamaan kuntien rahoituksen markkinatilanteesta riippumatta.
Kuntarahoituksen varainhankinnan kanta oli vuoden lopussa 40,2 miljardia euroa. Uutta pitkäaikaista varainhankintaa Kuntarahoitus hankki asiakkailleen 8,8 miljardia euroa vuonna 2022.
Maaliskuussa julkistamassaan suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus ennusti ”miljardi-iskua kuntatalouteen vuonna 2024”.
Kuluva vuosi menee vielä hyvin, mutta kuntien loppuvuodesta laadittujen talousarvioiden mukaan lähes puolet eli noin 140 kuntaa ennakoi taloutensa kääntyvän alijäämäiseksi vuoteen 2025 mennessä.
- Osaston luetuimmat
