Ruuan kasvihuonepäästöjen eli ilmastovaikutusten laskentasuosituksen avulla yritys voi mitata elintarvikkeen elinkaaren aikana syntyneen hiilijalanjäljen koon.
Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti Suomen markkinoille valmistettujen tuotteiden ja niiden raaka-aineiden arviointiin. Ohjetta voi soveltaa kaikkiin elintarvikeryhmiin.
Laskentasuositus tehtiin, jotta yritykset pystyisivät pienentämään tuotteidensa ilmastoa huonontavia vaikutuksia.
”Tavoitteena on parantaa ilmastovaikutusten arviointien laatua ja vertailukelpoisuutta sekä viestinnän luotettavuutta”, kertoo tutkija Hannele Pulkkinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Laskentasuositus on kehitetty MTT:ssä ja se julkistettiin keskiviikkona 7. marraskuuta seminaarissa Helsingissä.
Kuluttajat eivät kovin hyvin tiedä, mistä tuotteen ilmastovaikutus tai hiilijalanjälki kertoo, Pulkkinen myöntää.
MTT:n tutkijat kuitenkin uskovat, että yritysten tuottama vertailukelpoinen tieto auttaa kuluttajia tekemään ilmastoystävällisiä valintoja.
Niitä helpottaisi yksi, sisällöltään yhtenäinen ilmastomerkki.
Sellaista ei suoranaisesti ole tekeillä, mutta MTT:n vetämässä hankkeessa Climate Communications on tarkoitus löytää elintarvikeketjun näkemys siitä, mihin suuntaan halutaan mennä, Pulkkinen kertoo.
Yksittäisen tuotteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi yritys joutuu kokoamaan erittäin paljon tietoa aina alkutuotannosta kauppaan ja kotitalouksiin asti.
Esimerkiksi yhden tavallisen ruisleivän ilmastovaikutusten arvioimiseen tarvittavien tietojen kerääminen vie yhdeltä ihmiseltä useita kuukausia, Pulkkinen arvio.
Lähtötietojen kerääminen riippuu hyvin paljon tuotteesta. Monet yritykset kokoavat jo nyt paljon tietoja laatu- ja turvallisuusvaatimusten takia. Nämä luvut ovat käyttökelpoisia ilmastovaikutusten arvioimisessa.
MTT:n suosituksen mukaan arvioinnissa ei pääsääntöisesti saa käyttää kirjallisuudesta, tutkimuksista eikä asiantuntijoilta saatua tietoa. Pitää tukeutua siihen tietoon, mikä kerätään arvioinnin kohteena olevasta tuotteesta ja sen tuottamisesta.
Tietojen kerääminen on työlästä ja maailmalla monet yritykset turvautuvat tietopankkeihin. Tätä suomalaistutkijat eivät suosittele.
”Meillä on tavoitteena, että laskettaisiin yhdenmukaisesti ja parannettaisiin toimintaa. On vaikea ymmärtää, että tämä tieto löytyisi tietopankista”, sanoo tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri MTT:stä.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen vie yrityksiltä aikaa, vaivaa ja rahaa. Voisi olettaa, että ne siirtävät laskemisen kustannukset lopputuotteiden hintoihin.
Näin ei kuitenkaan välttämättä käy, ilmenee MTT:n tutkijoiden yrityksiltä saamista kommenteista.
Ainakin osa yrityksistä näkee ilmastovaikutusten arvioinnin investointina tulevaisuuteen ja osana muuta vastuullisuustyötä, Pulkkinen kertoo.
MTT:n yhteistyökumppaneina ilmastovaikutusten laskentasuositusta laatimassa ovat olleet muun muassa Fazer, HK Ruokatalo, SOK, Stora Enso ja Tanhuanpään tila.
MAIJA ALA-SIURUA
www.mtt.fi/foodprint