Turkisalan maksamat verot kolminkertaistuneet viime vuosina
Turkisala maksoi viime vuonna veroja lähes 60 miljoonaa euroa, Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti kertoo. Verotuotot keskittyvät pariinkymmeneenkuntaan. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoTurkisalan myötätuuli hyödyttää myös kuntia ja valtiota. Alan maksamat verot ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2009.
Vuonna 2009 yhteiskunta sai verotuloja alle 20 miljoonaa. Viime vuonna verotulo oli lähes 60 miljoonaa euroa, selviää Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemästä raportista.
Tuotot kunnille keskittyvät kahteenkymmeneen kuntaan Pohjanmaalla Vaasan ja Raahen välillä.
”Vaikka elinkeino on koko maan mittakaavassa varsin pieni, on sen alue- ja erityisesti paikallistaloudellinen merkitys suuri”, tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen PTT:stä sanoo.
Suhteellisesti suurimman potin saa Uusikaarlepyy. Kunnan tuloista lähes viidennes tulee turkistuottajilta. Korsnäsissä ja Evijärvellä yli kymmenen prosenttia tuloista tulee turkiksista.
Kymmenen kuntaa saa yli neljä prosenttia tuloistaan suoraan tai välillisesti turkisten tuotannosta.
Verokertymä vuosina 2008–2011 on vaihdellut 15–19 prosentin välillä alan yritysten liikevaihdosta.
”Yrittäjien tulojen määrä alalla vaihtelee vuosittain. Siihen nähden kunnallisverokertymä on ollut tasaista. Tähän on syynä se, että rehukustannukset ja palkkauskulut pysyvät suurin piirtein samoina myös huonoina vuosina”, Pyykkönen sanoo.
Huonoin oli vuosi 2009. Silloin nahkoja myytiin noin 90 miljoonalla eurolla. Parhaana vuonna 2011 myynti oli lähes 300 miljoonaa euroa.
Turkisalan työpaikkojen määrää ei tutkittu. Vuonna 2010 alan arvioitiin työllistävän suoraan 4 000–5 000 henkilöä.
”Nyt tilinpäätöstiedoista selvisi, että alan yritykset maksavat palkkoja noin 40 miljoonalla eurolla.”
Työvoiman tarve on usein kausiluontoista. Tilinpäätöstiedoista voi päätellä, että keskimääräinen vuosipalkka on korkeintaan 25 000 euroa.
Turkisten tuotannon kotimaisuusaste on korkea, sillä pääosa rehuista ja työvoimasta on kotimaista. Tuotteet sen sijaan pääasiassa viedään.
Palkkojen ja rehujen osuus on noin 70 prosenttia tilojen kustannuksista.
Tutkimus toteutettiin Suomen Turkiseläintenkasvattajien Liiton toimeksiannosta.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat