Kotieläimet syrjäyttävät villieläimiä
Kuva: Viestilehtien arkistoSadan vuoden aikana ihmisbiomassa on yli nelinkertaistunut ja kotieläinten biomassa yli kolminkertaistunut. Samassa ajassa luonnontilaisten nisäkkäiden biomassa on puoliintunut.
Kun maailmassa on seitsemän miljardia ihmistä, ihmiskunnan ruokkimiseen tarvitaan jatkuvasti lisää viljelyalaa. Tuotettu ruoka menee kuitenkin suureksi osaksi kotieläinten rehuksi.
”Ruuantuotannossa ei ole kyse ihmisten, vaan kotieläinten ruokkimisesta”, kanadalaisen Manitoban yliopiston emeritusprofessori Vaclav Smil huomautti.
”Suurimmassa osassa maailmaa emme tarvitse mitään lisää. Meidän ei tarvitse syödä lisää lihaa.”
Smil puhui Helsingin yliopiston järjestämässä maankäytön ongelmia käsittelevässä Food, fiber or fuel? -seminaarissa keskiviikkona.
Tutkijoiden tuoreimpien arvioiden mukaan ihminen käyttää neljänneksen koko maapallon eliökehän nettotuotannosta. Vaikka arvioissa on epävarmuutta, ne antavat osviittaa siitä, miten ihminen muokkaa maapalloa.
”Kasvibiomassan korjuu ruuaksi, kuiduksi ja polttoaineeksi on suurin ihmisen aiheuttama muutos eliökehässä. Metsäkato, maaperän eroosio, monimuotoisuuden köyhtyminen ja vesien saastuminen ovat seurauksia, joiden vuoksi eliökehän hyväksikäyttöä pitää rajoittaa.”
Smil ja muut seminaarin puhujat varovat kuitenkin antamasta ohjeita tai suosituksia.
”On äärimmäisen vaikeaa vaikuttaa ihmisten ruokailutottumuksiin. Myös kehitysmaiden kasvava väestö haluaa vaurastuessaan ostaa lihaa, eikä sitä voi estää”, Smil totesi.
”Vaikka kaupassa olisi kuinka paljon hedelmiä ja vihanneksia, ostoskoriin tarttuu makkaraa ja juustoa”, Smil kärjisti.
Maailman vihanneskeskuksen AVRDC:n pääjohtaja Dyno Keatinge kuitenkin patistaa ihmisiä syömään hedelmiä ja vihanneksia.
Epäterveellisen ruokavalion kustannukset räjähtävät pian käsiin nousevissa talouksissa.
”Yli viidennes Kiinan aikuisväestöstä on ylipainoisia, ja vuoteen 2025 mennessä Intiassa asuu neljännes maailman diabeetikoista”, Keatinge lataa.
Lääkkeeksi Keatinge korottaisi lihan verotusta. Sillä saattaisi olla vaikutus kuluttajien ostospäätöksiin.
Vihanneksilla on pääjohtajan mukaan myös tärkeä rooli aliravitsemuksen ja köyhyyden vähentämisessä kehitysmaissa.
”Kotoperäiset, ravinnepitoiset vihannekset ovat halvimpia ja tehokkaimpia aseita aliravitsemusta vastaan”, Keatinge kertoi.
Vihannesteollisuus tuotannosta myyntiin työllistää pääasiassa naisia, millä on myönteinen vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja elintason nousuun.
Maapinta-alasta taistelevat ruuantuotannon lisäksi myös metsäteollisuus ja bioenergian tuotanto.
”Biopolttoaineita ja maataloutta on katsottava rinnakkain. Energiayhtiöiden tuotekehitys auttaa myös maataloutta parantamaan satoja”, Neste Oilin ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Simo Honkanen pohti.
Honkanen nosti tärkeimpänä ja helpoimmin ratkaistavana luonnonvarojen käytön ongelmana ruuan hävikin.
FAO:n tietojen mukaan 30 prosenttia maailmassa tuotetusta ruuasta menee hukkaan tuotantoketjun eri vaiheissa.
”Euroopassa hävikki on 40 prosenttia”, Honkanen kertoi.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat