Tariffit painostaisivat Venäjää rauhaa kohti – Aaltola pohjustaa, mistä Istanbulin neuvotteluissa on kyse
Aaltolan mukaan neuvottelut toimivat pelkkänä kulissina Trumpille. Rauhan käsite tarkoittaa osapuolille eri asioita. Syyskuun tariffit voivat muuttaa tilannetta.
Aaltola uskoo kuitenkin neuvotteluiden johtavan sotavankien ja haavoittuneiden vaihtamiseen. Kuva: Jarkko SirkiäMT haastatteli europarlamentaarikko Mika Aaltolaa (kok.) Istanbulin rauhanneuvotteluihin liittyen. Venäjä viivästytti neuvotteluiden alkamista, mutta niiden on tarkoitus alkaa näillä näkymin keskiviikkona klo 19.
”Neuvotteluaikataulua venyttämällä Venäjä haluaa viestiä olevansa niskan päällä”, Aaltola toteaa.
Aaltola uskoo mahdollisten neuvottelutulosten olevan samankaltaisia kuin aiemmat. Luvassa olisi lähinnä haavoittuneiden ja sotavankien vaihtoa.
”Putinin pöydällä pyörii enemmänkin Venäjän käynnistynyt vastahyökkäys kuin rauhanneuvottelut, joiden tuloksena Venäjä tuskin saisi Ukrainaa haltuunsa.”
Trumpin kaudella Ukrainan ja Venäjän intresseihin on kuulunut osoittaa rauhan tahtoa, sillä Trump on sitä vaatinut.
Neuvottelut ovat ikään kuin keino miellyttää Trumpin hallintoa. Ongelma kuitenkin on, että rauha tarkoittaa osapuolille tällä hetkellä eri asioita.
”Jos sekundäärisanktiot iskevät maihin, jotka ostavat venäläistä öljyä kuten Intia, saattaa Venäjälle syntyä painetta tehdä lisää ratkaisuja.”
”Venäjä on valmis neuvottelemaan, vaan ei rauhasta vaan voitostaan.”
”Ukraina ei ole valmis aluemyönnytyksiin, sillä se ei ole hävinnyt sotaa. Myös sotarintaman taakse jääneet ja Venäjän miehittämät alueet kuuluvat Ukrainalle.”
Jos Venäjän talous alkaisi hyytymään tai Kiinan tuki rakoilemaan, voisi Venäjälle syntyä intressi arvioida vaihtoehtojaan uudelleen.
”Jos sekundäärisanktiot iskevät maihin, jotka ostavat venäläistä öljyä kuten Intia, saattaa Venäjälle syntyä painetta tehdä lisää ratkaisuja.”
”Tämä tarkoittaisi merkittävien Venäjän tulovirtojen katkaisemista. 60 päivän tariffit ovat Venäjän seuraava etappi, johon he keskittyvät.”
Yhdysvaltain sekundääritariffien on määrä astua voimaan syyskuun puolivälissä.
Unkari ja Slovakian toimintamalleja Aaltola kritisoi seuraavasti:
”Unkarin ja Slovakian toimintamallit yrittävät hyötyä mahdollisimman hyvin kaikista osapuolista. Ne haittaavat EU:n jo valmiiksi heikkoa keskitettyä päätöksentekokykyä.”
Unkari, Serbia ja Venäjä ovat kaavailleet uuden kaasuputken rakentamisesta, joka olisi käyttövalmis jo vuonna 2027.
Aaltolan mukaan nousevat puolustusmenot tulevat näkymään myös suomalaisille veronmaksajille. Venäjä on kuitenkin maantieteellisesti Suomen ainut uhka, joka on viime vuosina näyttänyt, kuinka arvaamaton se voi olla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
