Valtio maksaa kunnille liian vähän pakolaisista

Kunnat kipuilevat kuntiin muuttavien pakolaisten kustannusten kanssa, sillä valtion maksamat laskennalliset korvaukset eivät nykyisellään kata todellisia kuluja.

"Valtion maksamat korvaukset ovat jääneet jälkeen kustannuksista. Kotoutettavia on entistä enemmän, ja lisäresursseja tarvittaisiin", Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen sanoo.

Valtio maksaa pakolaisia vastaanottavalle kunnalle laskennallista korvausta alle 7-vuotiaasta 6 845 euroa vuodessa ja yli 7-vuotiaasta 2 300 euroa vuodessa. Oleskeluluvan saaneilla turvapaikanhakijoilla korvausaika on kolme ja kiintiöpakolaisilla neljä vuotta.

Kuntaliiton mukaan laskennallisten korvausten tulisi olla kolmannes enemmän eli 10 946 ja 3 342 euroa vuodessa, jotta vuosikymmenten kustannuskehitys esimerkiksi sosiaalitoimessa vastaisi kuluja.

Wikman-Immonen huomauttaa, että hyvin haavoittuvassa asemassa olevat kiintiöpakolaiset voivat tarvita tukea kotoutumiseensa hyvinkin pitkään.

Keravalla on huomattu, että kulujen ja kustannusten epäsuhta alkaa jo toisena vuonna kuntaan muutosta. Rahaa menee terveystarkastuksiin, kotoutukseen, työllistämiseen, koulutukseen ja päivähoitoon.

Kuntaministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan kuntakohtaisia korvauksia ei kuitenkaan koroteta ensi vuoden budjetissa, jonka käsittely eduskunnassa alkaa tänään.

"Tiedostan ongelman, mutta korvauksia ei olla nostamassa. Kehys on tiukka", hän sanoo MT:lle.

Hinnasta huolimatta kotouttaminen kuitenkin kannattaa, Wikman-Immonen uskoo. Tulijoiden toivotaan työllistyvän ja alkavan maksaa veroja.

"Työpoliittinen kotoutumiskoulutus on aikuisten maahanmuuttajien tärkein kotouttamisen väline. Sitä tulee kohdistaa riittävästi sellaisille alueille, joilla on myös sopivia asuntoja", Wikman-Immonen sanoo. Aiempi työkokemus ja osaaminen tulisi ottaa paremmin huomioon.

Keskisuomalainen Kyyjärvi suhtautui turvapaikanhakijoihin aluksi epäillen, mutta asenteet ovat muuttuneet. Lapset sulattivat sydämet ja aikuiset ovat myös työllistyneet.

"Suomessa mieliala on ollut pakolaiskriisin pyörteissä välillä negatiivinen. Voidaan puhua Kyyjärven ihmeestä, kun asiat ovat menneet täällä näin mahtavasti", kunnanjohtaja Eero Ylitalo pohtii.