Kauppataseen ylijäämä ei ennakoi talouden kohentumista

Suomen kauppatase jäi toukokuussa pitkästä aikaa ylijäämäiseksi. Ylijäämää syntyi 90 miljoonaa euroa, kun viime vuoden toukokuussa tase oli 135 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Talouden tilanteen paranemisesta ei kuitenkaan voi intoilla, sillä syynä kauppataseen parantumiseen on talouden hiipuminen.

”Kauppatase kääntyi, mutta väärästä syystä. Näkyvissä ei ole mitään merkkejä siitä, että vienti kääntyisi kasvuun”, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusohjaaja Niku Määttänen sanoo.

Sekä tuonti että vienti kutistuivat, tuonti jyrkemmin. Vienti väheni vuoden takaiseen verrattuna kuusi prosenttia 4,7 miljardiin euroon ja tuonti kymmenen prosenttia 4,6 miljardiin.

Tämän vuoden tammi–toukokuun tase on 665 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Viime vuoden vastaavana aikana vajetta kertyi yli 1,4 miljardia euroa.

Vienti EU-maihin hiipui toukokuussa. Tärkeistä vientimaista vain Ruotsiin ja Kiinaan vienti kasvoi.

Toimialoista hankaluuksissa on erityisesti sähköteknisten tuotteiden vienti. Öljytuotteiden ja paperimassan viennin arvo puolestaan nousi viimevuotista suuremmaksi.

Kuukausissa on paljon vaihteluja. Esimerkiksi huhtikuussa valmistunut Yhdysvaltoihin viety porauslautta toi tilastoon yksittäisen 174 miljoonan euron piikin.

Mutta nyt alkaa Määttäsen mukaan näyttää siltä, että koko vuoden talousennusteita rukataan alaspäin syksyllä.

”Vientiyritysten vaikeudet näkyvät kotimaan kulutuksessa. Työttömyys on kasvanut pikkuhiljaa ja valtio on kiristänyt verotusta.”

Tähän saakka synkimmän luvun on esittänyt Suomen Pankki, joka ennusti 0,8 prosentin laskua kesäkuussa. Etlan ennuste on maaliskuulta ja ennakoi 0,3 prosentin kasvua tälle vuodelle.

Tiistaina Tilastokeskuksen julkistama huhtikuun kansantalouden tuotanto oli 2,4 prosenttia maaliskuuta alempi. Huhtikuu oli jo kuudes laskukuukausi peräkkäin.

Jos tämän vuoden huhtikuuta verrataan viimevuotiseen, oli tämä huhtikuu 4,2 prosenttia niukempi.

Pudotus on suurin joulukuun 2009 jälkeen.

Alkutuotanto oli poikkeus toimialoissa, sillä se kasvoi kaksi prosenttia vuoden 2012 huhtikuuhun verrattuna. Teollisuuden ja rakentamisen luvut pienenivät yhdeksän prosenttia ja palvelut kaksi prosenttia vuoden takaisesta.

Määttäsen mukaan käännettä parempaan on turha odottaa ennen kuin maailman talous alkaa kohentua.

”Hallitus ei voi paljon tehdä, sillä Eurooppa on niin heikko. Olemme kansainvälisten suhdanteiden armoilla.”

Kansainvälisen kaupan kasvua odotellessa, voisi Suomi laittaa oman pesän kuntoon.

”Talouden rakenteellisiin ongelmiin olisi syytä puuttua, mutta valitettavasti hallitus ei taida siihen pystyä”, Määttänen lisää.

Rakenteellinen ongelma on esimerkiksi verotulojen väheneminen ja eläkekulujen kasvaminen väestön ikääntymisen seurauksena.

AIMO VAINIO

Avaa artikkelin PDF