

Kokoomuksen europarlamentaarikko, puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri kertoo MT:lle pitävänsä Yhdysvaltojen iskuja Iraniin melkoisena yllätyksenä.
”Presidentti Donald Trump on aiemmin arvostellut maan osallistumista ’turhiin sotiin’ veronmaksajien rahoilla”, hän pohjustaa.
Puheet kahden viikon ”neuvotteluajasta” ennen mahdollisia iskuja eivät hätkäyttäneet Toverin mukaan Irania, joka osasi varautua iskuihin.
”Iranilaiset siirsivät todennäköisesti esimerkiksi rikastettua uraania pois kohteista etukäteen.”
Toveri kuvaa Trumpin toimintaa hyvin spontaaniksi, minkä lisäksi iskujen onnistumisesta ei ole vielä takuita.
”Näyttäisi siltä, että Yhdysvallat halusi hyötyä itsekin Israelin onnistumisista. Kokonaisvaltainen strategia ja tavoite iskuille puuttuu toiminnasta”, meppi pohtii.
”Näyttäisi siltä, että Yhdysvallat halusi hyötyä itsekin Israelin onnistumisista.”
Monen asian ollessa epävarmaa Toveri arvioi, ettei Iran ole palaamassa neuvottelupöytään. Iranin johdon kannalta pyyntö ydinaseista luopumiseksi on liian kova.
”Ilmahyökkäyksellä ei hallintoja vaihdeta. Israelilla ei ole kykyä maaoperaatioon, eikä Yhdysvallat halua uutta Irakia.”
Iran tulee Toverin mukaan reagoimaan, miten voi. Muun muassa maan avustamat terroristi-iskut voivat lisääntyä sekä huthien meriliikenteen häirintä voi kiihtyä.
Hormuzin salmen öljykuljetukset ovat puolestaan hyvin alttiita Iranin häirinnälle.
"Yhdysvaltojen jatkotoiminnan kannalta ei ole väliä, toimiiko Iran suoraan vai epäsuorasti. Merkitystä on Iranin reaktion vaikutuksilla, onko esimerkiksi kohteena sotilaskohteet tai globaali kaupankäynti”, hän avaa.

Nopeaa ratkaisua Toveri ei näe konfliktille Iranin saadessa Kiinalta ja Venäjältä tukea.
”Kiina tuomitsee varmasti iskut ja korostaa diplomatiaa, mutta samalla Iranin hallinnon kaatuminen ei ole maan etujen mukaista.”
Toveri ei pidä Kiinaa ”minkäänlaisena rauhan lähettiläänä”, sillä kulisseissa maa voi antaa paljonkin tukea Iranille, jotta lännen asema heikentyisi.
”Venäjän painopiste on puolestaan Ukrainan sodan päättämisessä. He voivat yrittää auttaa Irania teknologialla, kun aseet menevät omiin tarpeisiin”, Toveri jatkaa.
”Venäjän painopiste on puolestaan Ukrainan sodan päättämisessä.”
Vahva Yhdysvallat ei ole Toverin mukaan edullista Venäjälle, joka pyrkii luomaan moninapaista maailmaa.
”En kuitenkaan laskisi sen varaan, että Yhdysvallat ymmärtäisi Irania auttavan Venäjän olevan maan vihollinen myös Ukrainassa.”
Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa Toveri sanoo iskujen vaikuttavan ennen kaikkea mediahuomion siirtymisenä Lähi-itään, mikä hyödyttää Venäjää.
”Tosin, Iranista ei tule enää ohjuksia ja lennokkeja Venäjälle, jonka on nojauduttava omaan tuotantoon sekä Kiinan ja Pohjois-Korean tukeen”, hän huomauttaa.
Öljyn hinnan nouseminen sodan takia helpottaa lisäksi Venäjän talousahdinkoa.
”Riski on suuri, että Trump alkaisi kiukuttelemaan entisestään Natossa.”
Naton suhteen Toverista on hyvin mahdollista, että Yhdysvallat tulee esittämään liittolaismailleen vaatimuksia osallistua puolustusliiton ulkopuoliseen hyökkäyssotaan.
”Euroopan suurmaat eivät tule tähän kuitenkaan suostumaan brittejä lukuun ottamatta, joka on EU:n ulkopuolisena muita maana heikommassa asemassa.”
Toveri arvelee, että Yhdysvaltojen mahdollinen länsiliittouma muodostuisi siihen osallistuvien maiden omista intresseistä ”halukkaiden koalitiona”, kuten Persianlahden sodan kohdalla tapahtui.
Tukipyyntöjen todennäköiset kielteiset vastaukset tulevat Toverin arvion mukaan lisäämään haasteita Naton sisällä.
”Riski on suuri, että Trump alkaisi kiukuttelemaan entisestään Natossa, jollei tukea Iranin suhteen heruisi.”