Tällainen on uusi keksintö, joka hoitaa kriisitilanteessa maaseudun tiedotuksen – perustuu metsästäjien jahtipuhelimiin

Jos sähköä ei tule, patteriradiota ei ole ja paniikki nousee, mistä voi kysyä, mitä täällä oikein tapahtuu? Tai jos pitäisi saada äkkiä ambulanssi maalle, eikä puhelinyhteyksiä ole?

Hätiin tulee uusi keksintö: kyläradio. Se on arjen välineillä toteutettu verkko, joka ei jätä sivukylienkään väkeä huhujen ja epätietoisuuden varaan. Jos muut viestintäjärjestelmät ovat kaatuneet, kyläradio on jalkoja ja autoa nopeampi tapa tavoittaa isojakin ihmisjoukkoja.

”Jos sähköverkko ei toimi, eivät toimi televisiot, radiot tai kännykätkään, kun niiden tukiasemien akustot ovat loppu. Kuinkahan monella toimisi nettikään eli on kotona akkuvarmistettu valokuidun pääte?” Kyösti Laitinen kysäisee.

Hän on Jarkko Stråhlen ohella toinen hankkeen puuhamiehistä, radioamatööriharrastajia kumpikin.

Patteriradiolla saa hätätilanteessa tietoa valtakunnallisesti, mutta kyläradion avulla voidaan jakaa tietoa paikallisesti. Sillä voidaan hälyttää pelastuslaitos tai kyläläisiä auttamaan vaikkapa evakuoinnissa tai liikenteen ohjaamisessa kaasuvuodon, junaonnettomuuden tai muun kriisin sattuessa.

Väline on kelpo myös pidemmissä sähkökatkoissa, jotka herättävät huolta ja tiedonjanoa.

Hausjärvellä on neljä tukiasemaa signaalin vahvistamiseen. Kuva: Sanne Katainen

Kyläradion kokeiluvaihe tehtiin Hausjärven Haminankylässä Suomen Kylien rahoittamana pari vuotta sitten, kyläyhdistyksen vahvalla tuella, Laitinen kertoo.

Kyläradiolla ei ole kuitenkaan johtajaa tai omistajaa eli se on vapaaehtoisten kansalaisten radioiden muodostama verkko.

Niitä on jo useissa kunnissa ympäri Suomen.

”Idea alkoi oivalluksesta, että Suomessa on satojatuhansia metsästysradioita. Maanviljelijät ovat usein myös metsästäjiä ja siksi hyvä kontaktipinta maaseudulle”, Laitinen selvittää.

Kyläradio toimii rha68-verkossa, joka on avoin eikä tarvitse lupia. Yhä useampi viljelijä varustaa myös traktorinsa rha68-puhelimella.

Viljelijät ovat poikkeustilanteissa kullanarvoisia siksikin, että he tuntevat paikalliset tiet ja polut. Harvalla kun on ladattuna netittömiä karttoja.

Hirviporukoita aletaan kouluttaa kesäkuussa, jotta radiota akkuineen muistetaan aika ajoin ladata ja hoksataan kuuntelukanavan avaaminen yllättävissä tilanteissa.

”Varautumista on myös, että laitteessa on auton tupakansytyttimeen sopiva latauspistoke. Useimmilla on vain seinäpistokkeeseen sopiva laturi, mutta jos seinästä ei tule sähkökatkon aikaan kuin hiirten rapinaa, on myöhäistä ihmetellä”, Laitinen sanoo.

Kuuntelukanavalla on koko ajan joku. Kyösti Laitisenkin koehuhuilu tuotti useamman vastauksen. Kuva: Sanne Katainen

Rha68-verkon kuuntelukanavaa numero 12 kuuntelee yleensä aina joku. Laitinen avaa malliksi kanavan ja saa heti vastahuhuilua 25 kilometrin päästä Hämeenkoskelta sekä Janakkalasta. Aiemmin vastauksia on kuulunut jopa yli sadan kilometrin päästä Salosta.

Harrastelijat järjestävät lauantai-iltaisin rha68-rinkuloita eli testikuunteluita.

”Oikeassa tilanteessa kanavalle ei jäädä pitämään puheenpärinää, vaan hälytyksen jälkeen siirrytään toiselle kanavalle jatkamaan viestittelyä. Suojattua viestintää varten voidaan tarpeen tullen sopia myös peitesanoja”, Laitinen kertoo.

Hän muistuttaa, että edelleenkin todennäköisin sähkökatko liittyy sääilmiöihin, eikä ulkoiseen vaikuttamiseen.

”Olennaista on, että ihmiset osaavat asiansa, ovat harjoitelleet ja toisistaan etäällä asuvat ihmiset pystyvät tarvittaessa toimimaan tiiminä ja samoilla säännöillä.”

Hausjärvellä kuntakeskus Oitissa on yhden rakennuksen katolla antenni ja sisällä kaapissa tukiasema, virta-asema ja vara-akku. Tukiasemia on kaikkiaan neljässä taajamassa.

Tukiasema laitteineen ja asennuksineen maksaa vajaan tuhat euroa.

”Suurin haaste on saada kunnat mukaan, vaikka tämä on osa sitä kuntalaisten turvallisuutta, josta kunnat lakisääteisesti vastaavat.”

Vajaan tuhannen euron kyläradio-paketti voi olla kunnalle kullanarvoinen viestintäväline poikkeusoloissa. Kuva: Sanne Katainen