Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuussa oli poikkeuksellisen sateista länsirannikon läheisyydessä sekä Kainuusta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella.
Maan länsiosassa useilla havaintoasemilla mitattiin suurin tammikuun sademäärä vuodesta 1961 alkaneella havaintokaudella. Havaintoasemista sateisin oli Tornion Torppi, jossa satoi 129 millimetriä.
Tavanomaista vähemmän satoi ainoastaan Pohjois-Lapissa. Vähiten satoi Inarin kirkonkylässä, 13,8 millimetriä.
Lunta oli tammikuun lopussa harvinaisen paljon Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa. Näin runsaasti lunta on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Eniten lunta oli Kainuussa ja Etelä-Lapissa, jossa lumensyvyys oli yleisesti yli 80 senttiä, Ylä-Kainuussa paikoin toista metriä.
Eteläisimmässä Suomessa, pohjoisimmassa Lapissa ja osassa Itä-Suomea lunta oli tavanomaista vähemmän, Käsivarren Lapissa jopa harvinaisen vähän.
Tammikuun sateet lisäsivät lumikuormaa paikoin reilusti.
Kainuussa lumikuorma on paikoin jo lähes 200 kiloa neliömetrillä, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksen tammikuun vesitilannekatsauksessa.
”Runsaslumisilla alueilla laajarunkoisten rakennusten kattojen lumikuormia on syytä tarkkailla”, sanoo hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.
Hän muistuttaa, että jos hallin katolla on lunta 50 senttiä tai enemmän, se on syytä poistaa. Tuulen vaikutuksesta lunta on voinut myös kertyä eri tavalla katon eri lappeille.
Tammikuussa maan etelä- ja keskiosassa oli monin paikoin tavanomaista leudompaa. Lämpötilapoikkeama oli Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimääräiseen verrattuna pääasiassa kahdesta kolmeen astetta.
Keski- ja Pohjois-Lapissa kuukausi oli sen sijaan yhdestä kahteen astetta keskimääräistä kylmempi.
Ilmatieteen laitos toteaa, että keskilämpötila ei kerro lämpöoloista koko totuutta. Tammikuulle olivat tyypillisiä suuret lämpötilan vaihtelut.
Tammikuun alin lämpötila, -39,6 astetta, mitattiin Utsjoella 11. päivänä ja ylin lämpötila, +7,5 astetta, Kristiinankaupungissa 1. päivänä.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan jääpeite on Etelä- ja Keski-Suomessa ajankohdan keskiarvoa selvästi ohuempi ja erityisesti jokijäät ovat pohjoista lukuun ottamatta erittäin heikkoja.
Autoilla jäällä liikkuminen on edelleen vaarallista Etelä- ja Keski-Suomessa.
Tammikuun lopussa jäänpaksuus oli maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 20–40 senttiä. Kainuussa jäätä mitattiin 30–50 senttiä ja Lapissa yleisesti 45–60 senttiä.
Maan länsi- ja eteläosissa pohjaveden pinnat ovat Suomen ympäristökeskuksen mukaan 0–15 senttiä yli ajankohdan keskiarvon ja ovat edelleen nousussa leudon alkutalven vuoksi.
Keski- ja Itä-Suomessa pinnankorkeudet ovat kääntyneet laskuun.
Keski-Suomessa pohjaveden pinnat ovat 10–20 senttiä yli keskiarvon ja Itä-Suomessa 5–30 senttiä alle keskiarvon. Etelä-Lapissa pinnat ovat 0–25 senttiä yli ajankohdan keskiarvon ja Pohjois-Lapissa 5–30 senttiä alle keskimääräisen.
Roudan muodostumista hidastavat eristävä paksu lumipeite ja kostea maaperä. Routaa on maan etelä- ja keskiosissa 0–15 senttiä ja maan pohjoisosissa 15–65 senttiä.
MAIKKI KULMALA