Lääkitysvahingot tapahtuvat usein poikkeustilanteissa ja iso osa niistä voitaisiin estää – "Rutiinit toimivat tärkeinä suojausmekanismeina"

Kaikista potilasvahingoista vain noin neljä prosenttia liittyy virheisiin lääkityksessä. Asia selviää Potilasvakuutuskeskuksen lääkitysvahinkoja käsittelevästä teemaraportista.

Valtaosa lääkehoidon vahingoista olisi raportin mukaan kuitenkin ollut estettävissä olemassa olevilla keinoilla, esimerkiksi varmistamalla lääke ja annostus kahteen kertaan.

Teemaraportin laatineen Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkärin Morag Tolvin mukaan vahinkoja sattuu helposti silloin, kun joudutaan jostain syystä toimimaan poikkeustilanteessa.

”Rutiinit toimivat tärkeinä suojausmekanismeina vähentäen vahingoille alttiita olosuhteita”, hän sanoo tiedotteessa.

Teemaraportin aineisto koostuu vuosina 2021–2023 ratkaistuista korvatuista potilasvahingoista.

Yli puolet korvatuista lääkehoidon vahingoista oli lieviä, eli potilaalle aiheutui vain vähän tai ei lainkaan haittaa. Reilu kolmasosa korvatuista vahingoista aiheutti vakavan haitan, kun taas noin seitsemän prosenttia tapauksista johti potilaan kuolemaan.

Suurin osa eli hieman alle neljäsosa lääkehoidon vahingoista liittyi verenohennuslääkkeisiin.

Puolet korvatuista vahingoista tapahtui lääkehoidon suunnitteluvaiheessa. Lääkkeen annostelussa sattui hieman yli kymmenen prosenttia vahingoista.

”Etenkin verenohennuslääkkeiden ja antibioottien vahingot liittyivät hyvin usein lääkitsemättä jättämiseen: potilaalle olisi pitänyt aloittaa lääkitys, tai lääkitystä olisi pitänyt jatkaa pidempään”, Tolvi kertoo.

Potilasvakuutuskeskuksen mukaan lääkitykseen liittyvä vahinko voidaan korvata potilasvahinkona, jos lääkkeen määräämisessä tai antamisessa on tapahtunut kokeneen ammattihenkilön standardilla arvioiden virhe.