Unkarilaiset toimittajat irtisanoutuivat ja tekevät nyt uutisia lahjoitusvaroin toimivassa Telexissä: ”Olemme tosi tarkkoja siitä, mitä rahaa otamme vastaan”

Vaikka valtaosa Unkarin median johdosta, rahoituksesta ja näkyvyydestä on valtion valvonnassa, poikkeuksiakin on. Yksi riippumattomaan uutistarjontaan pyrkivistä on uutistoimisto Telex, joka toimii pelkillä ilmoitustuloilla ja lahjoitusvaroilla.

”Olemme tosi tarkkoja siitä, mitä rahaa otamme vastaan. Ennen vaaleja emme ottaneet esimerkiksi vaalimainosrahoja, vaikka niitä tarjottiin molemmilta puolilta. Haluamme pysyä täysin riippumattomana”, sanoo Telex.hu-uutissivuston perustaja ja sisällön kehityspäällikkö Veronika Munk.

Telex toimii Budapestin keskustassa kerrostalossa, jonne mennään ovisummeria soittamalla. Kolmannessa kerroksessa on kokoustiloja ja uutispöytä, jonka ympärillä istuu joukko toimittajia. Yksi heistä on Szabolcs Dull, joka sai kesällä 2020 potkut miljoonan lukijan Index-lehden päätoimittajan paikalta.

”Lehden johto vaihdettiin hallitusmyönteiseksi. Emme tienneet, kuka valtaa käyttää tai mistä raha tulee”, Munk kertoo. Niinpä koko toimitus irtisanoutui ja perusti Telexin, jolla on nyt 80 työntekijää ja arviolta 600 000 päivittäistä lukijaa Unkarissa ja ulkomailla. Uutiset ovat vapaasti luettavissa ja niitä käännetään myös englanniksi.

”Unkarista on saatavilla hyvin vähän englanninkielistä faktapohjaista tietoa, minkä vuoksi me koemme olevamme tärkeä riippumattoman tiedon lähde. Toivomme voivamme laajentaa palvelua.”

Lahjoittajia on nyt 54 000.

Hiukan aiemmin oli lakkautettu suuri päivälehti Népszabadság ja puolueeton Origo muutettu propagandasivustoksi.

Munkin mukaan Unkarin suunta on Viktor Orbánin vaalivoiton jälkeen sumea.

”Tulevaisuutta on tosi vaikea nähdä ja moniarvoisen median tilanne huono. Jatkuuko tämä näin ja Unkari haluaa olla ystävä EU:n suuntaan ja pitää rahoista kiinni? Vai ajattelevatko, että valtakirja vahvistui ja kriittistä mediaa tiukennetaan jotenkin, esimerkiksi tiukentamalla lahjoitusten antamista? Emme tiedä vielä.”

Orbánin kaudella medioita on lakkautettu tai siirretty hallitusmyönteiseen omistukseen, toimittaja on lähtenyt pois ja tilalle tullut uusia, joita pidempään alalla toimineet eivät tunnet tai tunne näiden taustoja.

Unkarissa ei ole Suomen Journalistiliiton kaltaista järjestöä, joka valvoisi alaa ja edellyttäisi journalististen ohjeiden noudattamista.

”Meillä on Telexissä omat ohjeet, joiden mukaan toimimme riippumattomasti ja puolueettomasti, mutta en tiedä, kuinka muut toimivat. Täytyy ymmärtää, että toimittajakunta Unkarissa on kahtia jakautunut suureen poliittisempaan ja pienempään riippumattoman median leiriin, ja jälkimmäisessä kilpaillaan lukijoista ja heidän tilaus- ja lahjoitusrahoistaan”, Munk sanoo.

”Meillä on myös satoja medioita televisiokanavista sanomalehtiin, joiden lähtökohta on säätiöomisteisina ollut riippumattomuus, mutta joiden johdossa ja tekijöissä on nyt henkilöitä, jotka levittävät hallitusmyönteistä propagandaa.”

Telexin tiedonsaanti on hankalampaa kuin hallitusmyönteisen median, Munk kertoo. ”Tiedotustilaisuuksiin tulee heikosti kutsuja, eikä kysymyksiin ja tietopyyntöhin välttämättä vastata, vaikka kysyisi suurta yleisöä kiinnostavista asioista. Meidät jätetään huomiotta. Tilanne on täysin toisenlainen kuin 15 vuotta sitten, jolloin Unkarin media oli samankaltainen kuin Suomessa.”

Silloin Unkari oli Toimittajat ilman rajoja -listauksessa 10. maailman 180 maasta, nyt 85. Suomi on Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Viron jälkeen viidentenä.

Mieleen vertailukohtana tulee myös Venäjä.

”Ne näyttävät samoilta, mutta mittakaava on toinen. Me saatoimme kuitenkin aloittaa tämän uuden uutismedian, eikä meillä ole kidutettu tai laitettu toimittajia vankilaan. Mutta taloudellinen riippumattomuus ja ihmisten rahoitus on meille kriittistä.”