• Eläkkeellesiirtymisikäsi myöhentyi jälleen yli kaksi kuukautta – eläkeuudistuksessa sovittu ikäkorotus toimii kuin kello myös käytännössä

    Eläketurvakeskus julkistaa torstaina aamulla tuoreet tilastot suomalaisten työeläkkeelle siirtymisiästä.
    Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen nosti myös viime vuonna todellista työeläkkeelle siirtymisikää.
    Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen nosti myös viime vuonna todellista työeläkkeelle siirtymisikää. Kuva: Johannes Tervo
    Uutiset
    26.2.202016:49
    Kimmo Lundén

    Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen nosti myös viime vuonna todellista työeläkkeelle siirtymisikää. Viime vuonna vanhuuseläkkeen alarajan saavuttivat vanhimmat vuonna 1956 syntyneistä. Heidän alin vanhuuseläkeikänsä oli jo kolme kuukautta edeltävää ikäluokkaa korkeampi: 63 vuotta ja kuusi kuukautta.

    Kun alin vanhuuseläkeikä nousee portaittaisesti vuosi vuodelta vuoteen 2027 saakka ja 65 ikävuoteen, se näyttää myös nostavan keskimääräistä työeläkkeelle siirtymisikää.

    Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin Suomessa runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Samalla työurat ovat pidentyneet.

    Eläketurvakeskus julkistaa torstaina aamulla tuoreet tarkat luvut viime vuonna eläkkeelle siirtyneistä.

    Vuonna 1955 syntyneet olivat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikää nostettiin eläkeuudistuksen 2017 yhteydessä. Heillä eläkeikä on 63 vuotta ja kolme kuukautta. Oman alimman vanhuuseläkeiän voi laskea lisäämällä kolme kuukautta per vuosi vuoteen 2027 sakka, jolloin alhaisin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

    Työeläkkeelle siirtymisen keskimääräistä ikään vaikuttaa myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrä. Viime vuoden tilastot kertovat, että eroa on myös sukupuolten välillä, erityisesti nuoremmissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä.

    Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta jo 2,7 vuotta. Kaikki hallitukset, mukaan lukien Sanna Marinin (sd) nykyinen hallitus, ovat tähän mennessä vahvistaneet keskimääräisen eläkeiän nousutavoitteeksi 62,4 vuotta viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

    Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi myös käytännössä noustava reilun kymmenyksen joka vuosi.

    Eläkeikiä ryhdyttiin säätämään uusiksi vuoden 2005 jälkeen. Pääministerinä ollut Matti Vanhanen (kesk.) esitti Rukan lumilla saadun ajatuksen nostaa alinta vanhuuseläkeikää 63 ikävuodesta 65 ikävuoteen. Keskeinen syy oli se, että eläkkeellesiirtymisiän nousu ei näyttänyt toteutuvan suunnitellusti.

    Eläkejärjestelmää rukattiin vuonna 2009 ja uudelleen vuonna 2017.

    Artikkelin aiheet
    eläkeuudistus
    eläkkeiden tilastot
    työeläke
    vanhuuseläkeikä
    Suomen hallitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle