Asukasyhdistys: Haaskat kesyttävät sudet ja karhut
Haaskaruokinta kesyttää sudet ja karhut, väittää susialueiden asukasyhdistys Taajamasusi ry. Tänäkin vuonna susia ja karhuja on nähty asuinalueilla, kaupungeissa ja moottoriteillä. Yhdistyksen mielestä suurpedot eivät tyypillisesti käyttäydy näin.
Karhu Markku Määtän haaska ruokinnalla Suomussalmen Martinselkosella. nuori muita arempi karhu keräsi suun täyteen kalaa ja poistui syömään kauemmas. Kuva: Markku VuorikariTaajamissa, kylissä ja maatiloilla liikkuvia suurpetoja vastustavan Taajamasusi-yhdistyksen mukaan pedot opetetaan tulemaan ihmishajun lähelle.
Itärajan pinnassa on paljon haaskaruokintapaikkoj. Pelkästään Kuhmossa, Suomussalmella ja lähikunnissa on yli 60 haaskaa, Pohjois-Karjalassakin lähes saman verran.
Pedot oppivat kiinnostumaan moottoriajoneuvojen ja ihmisten hajuista ja äänistä, kun nämä tuovat ruokintapaikalle lohenperkeitä, sianraatoja tai koiranruokaa, yhdistys toteaa tiedotteessaan.
Haaskoja käytetään kuvausta ja tarkkailua helpottamaan. Riistantutkijat houkuttelevat karhuja pannoitettaviksi haaskojen avulla.
Länsi-Suomessa ruokitaan isoja petolintuja haaskoilla, joilla vierailee myös suurpetoja.
Taajamasusi ry:n mielestä ruokinta vähentää petojen ihmispelkoa. Helpolla ruualla elävät karhut ovat yhdistyksen mielestä muuttuneet ”roikkuvatsaisiksi pullamössökarhuiksi”, sudet koiramaisiksi hybrideiksi.
”Voiko edes luontokuvaaja olla ylpeä tällaisista lavastetuista villin luonnon kuvauksistaan?” yhdistys kysyy.
Taajamasusi ry:n mukaan muissa EU-maissa haaskaruokintaan suhtaudutaan Suomea tiukemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat