Työturvallisuusasiantuntija:Maalaisjärkeä märillä pelloilla
Kimmo Haimi Työturvallisuusagronomi Erik Lindroos kannustaa viljelijöitä huomioimaan hankalissakin olosuhteissa oman turvallisuutensa. Kuva: Viestilehtien arkistoEnnätyssateinen syyskuu kärjisti kasvukauden ongelmia. Sadonkorjuu on muutaman viikon jäljessä tavanomaisesta. Perunaa on nostamatta ja viljaa puimatta.
Työturvallisuusagronomi Erik Lindroos Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta miettii, jättääkö sato korjaamatta ennen kuin ajaa raskaat koneet syvästi kiinni pellolle.
”Tässä voi olla järkeä varsinkin alavilla ja pehmeillä mailla.”
Lindroos viljelee sivutoimisesti viljaa maatilallaan Sipoossa. Kaura on puitu ja vehnästä puolet. Rypsi on kokonaan korjaamatta.
Korjuuolot ja tilanteet Lindroos neuvoo maalaisjärkeilemään ennakkoon. Hinausketju kiinnitetään vetäjän etuakseliin.
”Oikea hinaussuunta on, mistä leikkuupuimurilla tai traktorilla ajettiin. Maa kantaa siellä parhaiten.”
Pimeällä voi odottaa seuraavaa päivää. Pulssikin ehtii tasaantua. Valoisassa on turvallisinta hinata, kun koneen rikot näkyvät. Hinausköyden pitää kestää.
Ääriolosuhteissa testataan koneiden kunto. Huollon merkitys korostuu. Kostea vilja ja olki aiheuttavat helposti toimintahäiriöitä puinnissa ja paalauksessa.
”Musta aina pysäyttää kone, ennen kuin menet tutkimaan tukosta”, Lindroos huutomerkittää.
Työturvallisuusagronomi varoittaa hyppimästä työkoneista edes pienistä korkeuksista. Kannattaa varata hyvät jalkineet tai turvakengät. Tennareissa liukastuu helposti.
Työvalojen tarve korostuu pimeällä työskenneltäessä. Takavalot on syytä erikseen tarkistaa ja puhdistaa , ennen kuin ajetaan yleiselle tielle.
Tiet voivat sortua varsinkin tulva-alueilla. Viljakuormat kannattaa mitoittaa normaalia pienemmiksi. Veturiksi valjastetaan maatilan vahvin traktori.
Tänä vuonna on tärkeää ottaa jokaisesta rehuerästä analyysi rehuarvoista ja mahdollisista haitta-aineista. Säilörehun ja viljan laatu riippuu korjuusäästä ja säilytyspaikasta.
”Rehun ja viljan pölyltä kannattaa suojautua.”
Hengityksensuojaimessa pitää olla vähintään P2 -luokan suodatin. Se suojaa pölyltä ja käy yleissuojaimena. Homeisen materiaalin käsittelyssä tarvitaan jo P3-luokan suodatin.
”Näkymättömän pienet homeet ja itiöt aiheuttavat keuhkorakkuloille päästessään allergista sairautta, homepölykeuhkoa”, työterveyshuollon erikoislääkäri Anne Torpström Työterveyslaitoksesta varoittaa.
Lindroos kehottaa viljelijöitä liittymään työterveyshuoltoon. Sen tilakäynnillä perehdytään maatilan riskeihin ja ennaltaehkäisyyn. Tilakäynti on viljelijälle ilmainen.
Työturvallisuudessa Lindroos aloitti kesälomien jälkeen. Melassa hän työskennellyt kymmenen vuotta eri tehtävissä, viimeksi asiamiesten lähiesimiehenä.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat