Markkinatalouden näköharha: kun kertakäyttö kannattaa, kestävät ratkaisut eivät houkuta

Kiertotalous on suurin haaste, joka maailmalla on. Mutta meillä ei ole muuta mahdollisuutta – kertakäyttötalous on tullut tiensä päätökseen, sanoi EU-komission ympäristöosaston pääjohtaja Daniel Calleja Crespo.

"Samalla se on mahdollisuus tuottaa uutta yrittäjyyttä sekä luoda työpaikkoja samalla tuottaen ympäristö- ja ilmastohyötyjä."

"Tämä kaikki on hyvästä, mutta meidän on saatava vihreää rahoitusta liikkeelle, jotta asiat toteutuvat."

Crespon sanat summasivat maanantaina ja tiistaina Helsingissä pidetyn kiertotalouden kansainvälisen konferenssin hengen. Useissa puheenvuoroissa toistui se, ettei kiertotalous ole enää pelkkää nappikauppaa vaan merkittävää taloudellista toimintaa.

Yhteisestä tahtotilasta huolimatta kiertotalouden yrityksillä on vaikeuksia päästä markkinoille ja syynä on usein rahoituksen puute. Tämä on varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten ongelma, mikä on epänormaalia. Yleensähän rahoitusta on vaikeampi saada suuriin, kymmenien tai satojen miljoonien hankkeisiin.

"Riskit ovat yritysten mukaan liian isoja. Ne näyttävät jostain syystä korkeammilta kuin tavanomaisten yritysten hankkeissa", havainnoi EU komission ympäristöinnovaatioiden yksikön johtaja Pavel Misiga.

Esimerkiksi puhtaan veden hinta on Euroopassa edelleen niin halpa, ettei se tee vedenpuhdistuksen teknologiaa pidetä riittävän tuottavana sijoituskohteena.

"Markkinatalous ei noudata luonnonvarojen todellista hintaa. Ehkä siihen tarvittaisiin muutosta."

Johtaja Lisa Beauvilain Britanniassa toimivasta yksityisestä Impax Asset Management -rahastosta lisäsi, että monia teollisuusyrityksiä ei välttämättä mielletä kiertotalouden toimijoiksi, vaikka niiden liiketoiminta on kestävää.

"Yritysten on tärkeää oppia osoittamaan erilaisin mittarein, miten ne toimivat ympäristön hyväksi", hän kannusti.

Hän katsoi, että kestävyydestä tulee viestiä selvemmin tuotemerkkien tai standardien kautta.

Misiga toivoi julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämistä, koska julkiset rahoittajat voisivat osallistumisellaan tasata korkeampia riskejä ja kannustaa yksityisiä sijoittajia mukaan. "Tähän tarvittaisiin rahoitusinstrumentteja."

Hän myös pohdiskeli, kuinka saattaa esimerkiksi sektorirajojen yli yhteen toimijoita, jotka eivät normaalisti kohtaa markkinoilla. "Yhteistyöstä syntyisi taatusti uudenlaisia yritysideoita ja hyötyjä."

Perusongelma ei kuitenkaan liity lopulta niinkään pk-yrityksiin itseensä vaan vallitsevaan tuotantomalliin.

"Kiertotaloutta aliarvioidaan, koska sillä ei ole vanhoja näyttöjä. Järjestelmä siis suosii vanhaa eli kertakäyttötaloutta", totesi Frido Kraanen, hollantilaisen eläkesäästörahaston PGGM:n johtaja.

"Leivänpaahdin maksaa 10 euroa ja sen päälle maksetaan reilu kaksi euroa arvonlisäveroa. Kukaan ei korjaa sitä vaan heittää sen pois, koska hävittämisestä ei seuraa mitään kuluja."

Ensimmäistä kertaa järjestetty kiertotalouden WCEF-konferenssi keräsi Helsinkiin maanantaina ja tiistaina lähes 1 800 osallistujaa yli 90 maasta. Tapaaminen koettiin tärkeäksi ja se saa jatkoa jo ensi vuonna.

Lue myös: Betuliumin polymeereille riittää käyttötarkoituksia - rahoitus puuttuu