Hollannissa on tänään vaalit – Hajoaako EU?

EU:n kestävyyyttä koetellaan tänä vuonna useissa vaaleissa. Kuva: Jukka Pasonen

Unkarin entinen Suomen suurlähettiläs ja nykyinen EU-virkamies Gábor Zupkó ei usko maansa lähtevän EU:sta, vaikka hallitus arvosteleekin sitä. "Täysin teoreettinen kysymys." Kuva: Eija Mansikkamäki

Euroopan unionissa kuohuu: Geert Wildersin vapauspuolue on vahvoilla Hollannin parlamenttivaaleissa tänään keskiviikkona, Marine Le Pen pyrkii Ranskan presidentiksi ensi kuussa, itäinen Keski-Eurooppa haukkuu EU:ta ja hitsautuu yhteen ja Suomessa perussuomalaiset puhuvat EU-kansanäänestyksestä.

Myös Saksassa istuvaa valtaa haastaa syyskuussa oikeisto­populistisen vaihtoehto Saksalle -puolue.

Yhteistä näille kaikille ovat EU-kriittisyys, maahanmuutto­vastaisuus ja kansaan vetoava populismi ja kansallismielisyys.

Voiko EU hajota?

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku arvioi, ettei vuosikymmenten aikana rakennettu EU-yhteistyö hajoaisi kertaheitolla vaan pikemminkin hiipumalla.

Tulevista äänestyksistä ei siis ehkä seuraa suurta pamausta.

”Hollannissa hallituspohjan pitää olla koalitio, eikä muilla puolueilla ole yhteistyöhaluja vapauspuolueen kanssa. Kansanäänestys EU-jäsenyydestä on siksi epätodennäköinen.”

Sama tilanne on Suomessa ja Saksassa: populistit tarvitsevat halukkaita kumppaneita.

Ranskassa tilanne olisi toinen, sillä presidentillä on laajat valtaoikeudet ja Le Penin voitto vahingoittaisi Ranskan ja Saksan suhteita sekä EU:n tulevaisuutta.

EU:n vaihtoehdot ovat tiivistyminen, hajaantuminen tai jäsenmaiden eritahtinen kehitys. Eritahtisuutta on jo ollutkin, esimerkiksi euron kanssa, jatkossa ehkä talous- ja turvallisuus- sekä puolustuspolitiikassa.

”Mutta kun tähän saakka on ajateltu, että osa voi edetä nopeammin ja muut tulevat perässä ja samaan suuntaan, jatkossa näin ei ehkä enää ole”, Iso-Markku arvioi.

Selkeästi EU:ta hajottava aihe on maahanmuutto, jota kohtaan varsinkin Puola ja Unkari ovat pitäneet isoäänistä kritiikkiä. Unkari on vetänyt piikkilankaa ja pitänyt pakolaiset tiukasti leireillä, kunnes turvapaikkapäätös on tehty.

”EU-jäsenyyttä ne eivät silti ole kyseenalaistaneet. EU:lla on näille maille suuri taloudellinen merkitys ja jäsenyyttä vastustavien määrä pieni.”

Unkarista on tullut 14 jäsenyysvuotensa aikana EU-kritisoija ja se vetää yhtä köyttä etenkin Puolan kanssa. Tiiviiseen Visegrad-maiden ryppääseen kuuluvat myös Tšekki ja Slovakia. Mietittekö EU-eroa?

”EU:n hajoaminen ei ole vaihtoehto, ja näiden maiden ero täysin teoreettinen kysymys. EU-kannatus on Unkarissa suurempi kuin Suomessa”, Unkarin entinen Suomen-suurlähettiläs ja nykyinen EU-komission Budapestin-toimiston johtaja Gábor Zupkó vastasi MT:lle viime viikolla.

”Britannian ero on mahdollisuus muille 26 maalle miettiä perusasioita. Vaikka jännitteitä on, on myös paljon asioita, joiden vuoksi kannattaa olla yhdessä.”