Jäämeren radan rakentaminen jäihin – hanke ei kannata

Suomen ja Norjan selvitysryhmä Jäämeren ratahankkeesta ei puolla hankkeen jatkamista. Työryhmä toteaa, ettei hanke olisi taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan.

Vuotuisen kuljetusvolyymin pitäisi olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Tällaista kuljetusmäärää ei selvityksen mukaan voida pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa.

Selvityksessä ilmeni, että Jäämeren radan täysimääräinen hyödyntäminen Keski-Eurooppaan asti yltävässä kuljetusketjussa edellyttäisi ennen kaikkea Suomen pääradan kapasiteetin lisäämistä, etenkin vilkkaimmin liikennöidyllä osuudella Helsinki–Tampere.

Erityisesti ympäristöjärjestöt ja saamelaiset ovat kantaneet huolta ratahankkeen vaikutuksista. Saamelaisia ovat työryhmän neuvotteluissa edustaneet muun muassa Suomen ja Norjan saamelaiskäräjät. Suomen saamelaiskäräjät on vastustanut ratahanketta ja on perustellut sitä muun muassa kulttuurimaiseman pilaantumisella ja poronhoidon vaikeutumisella.

Päätöstä radan toteuttamisesta tai ratalinjauksen valintaa ei ole tehty sen paremmin Suomessa kuin Norjassakaan. Suunnittelua ei voi aloittaa, ellei molemmissa maissa tehdä poliittista päätöstä hankkeesta. Lupaprosessi on molemmissa maissa pitkä ja monivaiheinen.

"Jos hankkeen suunnittelua tulevaisuudessa päätettäisiin jatkaa, seuraava vaihe voisi olla rajat ylittävän selvityksen laatiminen siitä, miten suunnitteluprosessit saadaan sovitettua yhteen", toteaa liikenneministeriö tiedotteessaan.

MT kertoi ratahankkeesta joulukuussa.

Samassa yhteydessä inarilainen Janne Utriainen perheineen ihmetteli ratahanketta, koska "kulutusta pitäisi vähentää, ei lisätä", Utriainen totesi MT:n haastattelussa.

Juttua täydennetty 11.2. kello 11.57.