• Suomessa tehtiin viime vuonna ennätysmäiset 475 elinsiirtoa

    Valtaosa elinsiirroista oli munuaisensiirtoja.
    Husin Vatsakeskuksen ylilääkäri Helena Isoniemi (kesk.) ja leikkausryhmä tekivät munuaissiirtoa Meilahden tornisairaalan leikkausosastolla kesällä 2018.
    Husin Vatsakeskuksen ylilääkäri Helena Isoniemi (kesk.) ja leikkausryhmä tekivät munuaissiirtoa Meilahden tornisairaalan leikkausosastolla kesällä 2018.  Kuva: LEHTIKUVA / Roni Rekomaa
    Uutiset|Terveydenhuolto
    15.1.202411:07
    STT

    Elinsiirtoja tehtiin viime vuonna ennätyksellisen paljon, kertoo Hus-yhtymä tiedotteessaan. Kaikki Suomen elinsiirrot on keskitetty Husiin. Yhteensä elinsiirtoja tehtiin viime vuonna 475, joista lapsille 15.

    Valtaosa elinsiirroista oli munuaisensiirtoja. Niitä tehtiin yhteensä 321, joista lapsille kymmenen. Maksansiirtoja tehtiin 78, joista lapsille viisi. Haimansiirtoja tehtiin 28, ja lisäksi tehtiin pitkän tauon jälkeen haiman saarekesolusiirto. Sydämensiirtoja tehtiin 19, keuhkonsiirtoja 28 ja suolensiirtoja yksi.

    Kuolleita elinluovuttajia oli viime vuonna yhteensä 150. Elinluovuttajien keski-ikä oli 55,4 vuotta. Tavallisin kuolinsyy elinluovuttajilla oli aivoverenvuoto. Siihen kuoli kaksi kolmesta luovuttajasta.

    Munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta on lisätty aktiivisesti.

    Viime vuonna tehtiin 45 munuaisensiirtoa elävältä luovuttajalta, seitsemän näistä lapsille. Munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta on jo muutaman vuoden ajan lisätty aktiivisesti.

    Elävän luovuttajan munuaisensiirtojen tavoite on 70 vuodessa.

    "Tällä hetkellä munuaissiirtotoimintaa rajoittava tekijä on leikkaussaliresurssien vähyys, jota pyritään aktiivisesti korjaamaan”, kertoo tiedotteessa ylilääkäri Arno Nordin.

    Artikkelin aiheet
    elinsiirrot suomessa
    munuaisensiirto
    elinluovutus
    Hus-yhtymä
    Arno Nordin
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Selälle ovat kohtalokkaita pitkä, yhtäjaksoinen istuminen sekä kylmiltään tehdyt äkkinäiset liikkeet.

    Koneviesti | Näin ehkäiset ja hoidat selkäkipuja – asiantuntijan ohjeilla ruoto kuntoon

    Tilaajalle
  • Tyypillinen työpäivän ruokailu näyttää monella konemiehellä tältä. ”Pohjolan banaani” kannonnokassa on silloin tällöin nautittuna lähes kansallisromanttinen kokemus, mutta monipuoliseksi ja pitkäaikaiseksi ruokavalioksi siitä ei ole.

    Koneviesti | Tällä ruokavaliolla konekuskin keho pysyy vireänä koko pitkän työpäivän — esittelyssä konkreettisia vaihtoehtoja konemiehen eväsvalikoimaan

    Tilaajalle
  • Työmukavuus on nousemassa tärkeään rooliin konetta hankittaessa. Rotator Oy:n konemyyjä Jani Ylösen mukaan useat asiakkaat ovat valinneet Hitachin paremman ohjaamon vuoksi. Uudessa vitossarjassa työasennon säädettävyys on aiempaa mallisarjaa parempi.

    Koneviesti | Näillä keinoilla kuskin kaivuasento kuntoon — työkykyä saa parannettua pienillä muutoksilla

    Tilaajalle