Kyläkeskusten koulut olivat avain vaalivoittoon – Kuopio osoitti, mikä on maaseutualueiden valta kaupungeissa

Maakuntien keskuskaupunkien laajat maaseutualueet pitävät pintaansa kuntavaaleissa, ja moni alue sai oman suosikkinsa valtuustoon onnistuneiden äänien keskittämisen seurauksena.

Esimerkiksi viime vuosina kuntaliitosten kanssa laajoja maaseutualueita itseensä sulauttaneissa Oulussa ja Jyväskylässä maaseutualueilla ääniä haalivat selvästi eri nimet, kuin kantakaupungissa.

Selvimmin maaseutualueiden poliittinen valta näkyy kuitenkin Kuopiossa. Savon Sanomien mukaan jopa kolmannes uudesta valtuustosta asuu Kuopion maaseutualueilla, kun koko kaupungin asukkaista kantakaupungin ulkopuolella asuu joka viides.

Koko Kuopion äänikuningas ja kotiseutunsa Hiltulanlahden ääniharava Vesa Linnanmäki (kesk.) uskoo paikallisuuden ja lähipalveluteemojen olleen maaseutuehdokkaiden menestyksen taustalla.

”Maaseudun ja liitoskuntien väki koki, että nyt on tärkeää vaikuttaa”, Linnanmäki arvioi.

Linnanmäen mukaan Kuopio on kuin Suomi pienoiskoossa. Kaupunkiin on viimeisimmän 20 vuoden aikana liittynyt viisi kuntaa, ja etäisyys kaupungin laidasta toiseen on jo yli 130 kilometriä.

Koko kaupungin väkiluku kasvaa, mutta osassa liitoskuntia väestöennuste on laskeva.

Vesa Linnanmäki (kesk.) oli koko Kuopion eniten ääniä saanut ehdokas. Koti Kuva: Sirpa Korhonen/ Kuru creative

Vaalien alla Kuopiossa käytiin keskustelua etenkin kouluverkosta. Julkisuuteen tuli ensin talouden tasapainottamistyöryhmän keskeneräinen esitys, jossa oli lista mahdollisesti lakkautettavista oppilasmäärältään pienemmistä kouluista. Myöhemmin julkisuuteen tuli konsulttiyhtiön tekemä vielä karumpi lista.

”Nykyisen Kuopion alueelta on viimeisen 30 vuoden aikana lakkautettu jo yli 40 koulua”, itsekin luokanopettajana työskennellyt Linnanmäki kertoo.

”Kun jo valmiiksi harvaa kouluverkkoa edelleen harvennetaan, voivat koulumatkat kasvaa lasten hyvinvoinnin kannalta kohtuuttoman pitkiksi”, Linnanmäki kertoo.

Monet keskustalaiset ehdokkaat linjasivat ennen vaaleja, että eivät hyväksy kylien keskuksina toimivien elinvoimaisten koulujen lakkauttamista ennusteiden perusteella.

”Korostimme, että koulu tulee lakkauttaa vasta silloin, jos oppilaat oikeasti loppuvat”, Linnanmäki sanoo.

Keskusta oli Kuopion laajoilla maaseutualueilla selvästi suosituin puolue. Parista kymmenestä Kuopion kantakaupungin ulkopuolella asuvasta kunnanvaltuutetusta kaksitoista on keskustan edustajia.

Linnanmäki kuitenkin huomauttaa, että samat teemat vetosivat ilmeisesti myös kaupunkilaisiin, sillä puolueen äänet eivät laskeneet kaupunkialueillakaan.

Myös yleispolitiikan teemat ja voimasuhteet tukivat keskustan alueellisia teemoja. Hyvinvointialueella käytiin keskustelua myös terveydenhuollon palveluverkosta ja valtakunnallisesti tehdyt päätökset sairaalaverkkoon osuivat kovaa nimenomaan Pohjois-Savoon.

”Keskustan valtakunnankin tasolla ylläpitämät teemat lähipalveluista resonoivat täällä kuntalaisiin”, Linnanmaa uskoo.

Keskustaa kenties hyödytti myös perussuomalaisten vastaavasti laskenut kannatus alueella.

Yksittäisille maaseutuehdokkaille hyperpaikallinen kannatus on kuitenkin selvä menestyksen avain. Alueen kärkiehdokas sai monin paikoin kymmenen–kahdenkymmenen prosentin osuuden kaikista alueen äänistä.

”Alueellisuus tulee väistämättä olemaan aina läsnä Kuopiossa”, Linnanmäki uskoo.

”Maantieteellinen etäisyys tekee sen, että ihmisten identiteetti on samaan aikaan sitoutunut vanhaan kuntaan ja kuopiolaisuuteen.”

Linnanmäen mukaan monet Kuopion maalaiskunnista ovat elinvoimaisia, ja kunnan taajamien välissä on myös kyläkeskuksia, jotka ovat suosittuja asuinpaikkoja perheille kohtuullisten työssäkäyntimatkojen vuoksi, kunhan myös koulut ja muut palvelut ovat riittävän lähellä.

”Itse asun Hiltulanlahden maaseutualueella, eli ihan kaupungin kyljessä. Alue kasvaa, ja meillä on ajankohtainen tarve yläkoululle”, Linnanmäki kertoo.

Hän sai Hiltulanlahden äänistä noin 22 prosenttia, ja naapurikaupunginosasta Vehmasmäestäkin 18 prosenttia. Valtaosa Linnanmäen äänipotista tuli kuitenkin muualta. Koko Kuopiossa Linnanmäki sai 1 228 ääntä.

Äänten keskittäminen paikalliselle suosikille oli monella maaseutualueella kuitenkin avain ehdokkaan läpimenoon. Usea ehdokas sai jopa yli puolet omasta äänipotistaan vain yhdeltä tai parilta viereiseltä alueelta.

Kantakaupungin ulkopuolisesta alueista ilman edustusta jäi oikeastaan vain Riistavesi. Kurkiharjun ja Vehkalammen äänestysalueella äänestäjien suosikki ei mennyt läpi, mutta kaksi alueella asuvaa kuitenkin.