Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternak: Venäjän punaisia viivoja pelätään lännessä turhaan
Ukraina odottaa länneltä lupaa käyttää pitkän kantaman ohjuksia myös iskuihin Venäjän maaperälle. Ulkopoliittisen instituutin Charly Salonius-Pasternakin mukaan niillä tuskin on ratkaisevaa vaikutusta sotatapahtumiin.Tilaajalle
Charly Salonius-Pasternak on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija. Kuva: Mikko StigVenäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut viime aikoina uudenlaisia piirteitä, kun Ukraina on tehnyt oman vastaiskunsa Venäjän maaperälle Kurskin alueella. Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on kertonut tekevänsä töitä sen eteen, että Ukraina voisi saada luvan käyttää yhdysvaltalaisvalmisteisia pitkän kantaman ohjuksia iskuissa Venäjälle.
Ukrainalla on ohjuksia hallussaan, mutta tähän asti se on saanut käyttää niitä vain omien rajojensa sisällä.
Johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista pitää pitkän kantaman ohjusten mahdollisesti laajentuvaa käyttölupaa merkittävänä, joskaan ei ratkaisevana asiana.
”Sotilaallisesti niillä on merkitystä, vaikka tietenkin sitä olisi ollut enemmän, jos Venäjä ei olisi ehtinyt valmistautua siihen, että Ukraina voi käyttää niitä”, Salonius-Pasternak toteaa.
”Taktis-operatiivisella tasolla niillä voi olla vaikutuksia, mutta strategisella tasolla niillä on vaikea nähdä suurta merkitystä. Jos ohjuksia vaikka käytettäisiin Kerchinsalmen sillan tuhoamiseen, symboliikka olisi suurta, mutta ei sillä saataisi takaisin sitä 18 prosenttia Ukrainan alueesta, joka nyt on Venäjän kontrollin alla.”
Pitkän kantaman ohjusten käyttölupaan liittyy symboliikkaa. Salonius-Pasternak toteaa Venäjän ylläpitävän jatkuvasti ajatusta siitä, että länsi toimillaan eskaloisi sotatapahtumia.
”Tämä on viimeisin esimerkki siitä, miten joka kerta Venäjän puolelta sanotaan suunnilleen, että nyt alkaa kolmas maailmansota tai ydinsota ja te eskaloitte tilannetta. Vaikka todellisuudessa se on Venäjä, joka eskaloi. Venäjä saa tämän kaiken loppumaan vaikka tänään, jos se niin päättää.”
”Hyökkäyksen Venäjän maaperälle piti olla ehdoton punainen viiva, jonka jälkeen voidaan käyttää taktisia ydinaseita. Niitä ei ole nähty, enkä usko, että tullaan nyt näkemäänkään.”
Salonius-Pasternakin mukaan länsimaat ovat toistuvasti kollektiivisesti langenneet Venäjän ansaan sen uhkausten takia.
”Ajatellaan, että varmaan siellä on punaisia viivoja, joita ei parane ylittää, vaikka ne ovat olleet kerta toisensa jälkeen hämäystä”, hän kuvailee.
”Jos jotain, Ukrainan operaatio Kurskiin alleviivasi tätä ajatusta. Hyökkäyksen Venäjän maaperälle piti olla ehdoton punainen viiva, jonka jälkeen voidaan käyttää taktisia ydinaseita. Niitä ei ole nähty, enkä usko, että tullaan nyt näkemäänkään.”
Charly Salonius-Pasternak ei usko, että Ukrainan sodassa nähtäisiin nopeita käänteitä. Myös vakavat pyrkimykset rauhaan tuntuvat kaukaisilta.
”Venäjä ja Ukraina ovat niin kaukana toisistaan, että on vaikea nähdä mitään tilannetta, jossa olisi edellytyksiä vakaville neuvotteluille. Yksittäisissä asioissa mahdollisesti voidaan sopia jostakin, mutta rauhansopimusta on äärimmäisen vaikea nähdä toteutettavan. Venäjä tietysti sanoo tahtovansa rauhansopimuksen, mutta jos sillä on maksimalistiset tavoitteet, joihin se ei ole päässyt edes sotimalla, eihän Ukraina voi sellaisiin myöntyä.”
”Yksi näkökulma propagandaan on, että Venäjä tekee tätä, koska se ei kykene tekemään muuta.”
Myös Suomeen kohdistuva propaganda on voimistunut Venäjällä viime aikoina. Venäjällä on muun muassa väitetty ukrainalaisia lennokkeja lähetetyn ilmaan Suomesta.
Charly Salonius-Pasternakin mielestä Venäjän propagandalle ei pidä antaa liikaa painoarvoa.
”Mielestäni on kuitenkin hyvä tiedostaa, että propagandan volyymi on hieman noussut. Sen voi ottaa myös vakavammin, jos ajattelee, miten Venäjä on ennen toiminut. Pyritään luomaan tarina, miksi joku maa tai alue on uhkaavampi, ja sen jälkeen tehdään toimia eli sabotaasia tai hybriditoimintaa”, hän arvioi.
Salonius-Pasternak muistuttaa Venäjän kokevan olevansa jatkuvasti konfliktissa eri maiden ja ryhmien kanssa.
”Sotilaallisen voiman käyttö on vasta siellä loppupäässä”, hän kuvailee.
”Yksi näkökulma propagandaan on, että Venäjä tekee tätä, koska se ei kykene tekemään muuta. Se ei edes kykene tekemään sitä, mitä se uhkasi, eli tehdään sotilaallisia peliliikkeitä Suomen rajalle. Kun ei ole mitään muuta, väännetään propagandaa pari napsua voimakkaammalle.”
Salonius-Pasternak kuitenkin korostaa, että olisi typerää nähdä viimeaikaiset tapahtumat Venäjän muusta toiminnasta erillisinä yksittäistapahtumina.
”Suomessa tehtäisiin virhe, jos ajatellaan, että tämä kaikki voidaan ignoroida. Tämä on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka Venäjä kohdistaa kollektiivisesti Natoa, EU:ta ja ylipäätään länttä vastaan, mutta myös spesifisti Suomen suuntaan. Se kertoo jostakin, sillä ei Ruotsi tai Viro tee tällaista meille. Asia pitää ottaa vakavasti, mutta se, pitääkö siitä olla huolestunut, riippuu siitä, mitä reaalimaailmassa tapahtuu.”
- Osaston luetuimmat
