Syksyn neuvottelut Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhatalouden 141-tuesta ovat LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Matti Murron mukaan ”hirveän tärkeät”.
”Monella 141-tuki on se, mikä jää käteen kustannusten jälkeen.”
LSO on linjannut tavoitteeksi tasapuoliset tuotantoedellytykset. Nyt ero pohjoisen 142-tuen alueeseen on osuuskunnan ja Murron mielestä liian iso.
”Alueet ovat erilaisia, mutta eivät näin erilaisia. Korjausta tarvitaan.”
LSO:n 1 500 jäsenestä valtaosa on 141-alueelta, mutta heitä on myös 142-alueelta. Jäsenet tuotavat lähes kolmasosan suomalaisesta naudan-, sian- ja broilerinlihasta.
Ongelmana Murto pitää sitä, että kotieläintalouden tukialueet on määritelty kasvinviljelyn mukaan. ”Sialle ja siipikarjalle ei ole eroa, millä alueella se kasvaa, ja viljan hintakin on sama.”
Murto korostaa, että korjaus on tehtävä juuri 141-tukeen. Hän kysyi toissa viikolla ministeri Jari Koskiselta (kok.), eikö tavoitteeksi voisi ottaa yhden tukialueen mallin. Koskisen mukaan ei, koska se vaatisi EU-liittymissopimuksen muuttamisen.
”Sitten sopeutukseen pitää hankkia muita valtuuksia neuvotteluissa EU-komission kanssa”, Murto sanoo.
HEIKKI VUORELA