Kuka on kombityöläinen, entä mitä eroa on näennäis- ja pakkoyrittäjällä? – Pirstaleisen työelämän ABC avaa erikoiset termit
Vappu on suomalaisen työn päivä, mutta suomalaisten työelämä näyttää hyvin erilaiselta kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.
Nykyajan työelämän termeissä riittää pureskeltavaa. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. Kuva: Lari LievonenPirstaleisen työelämän termit voivat kuulostaa hankalalta. Tiedätkö, mitä milläkin termillä tarkoitetaan?
Alustataloudella tarkoitetaan talouden alaa, jossa jokin yritys tarjoaa alustan, jossa yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, eli myydä tuotteita tai palveluita. Tunnettuja esimerkkejä alustatalouden yrityksistä ovat esimerkiksi henkilökuljetuspalvelu Uber sekä ruokalähettipalvelut, kuten Wolt ja Foodora.
Freelancerilla tarkoitetaan henkilöä, jolla on vuoden aikana useita työn- tai toimeksiantajia. Ulkoisesti tarkasteltuna freelancer toimii usein yrittäjämäisesti toimeksiantosuhteessa, mutta niin sanotut muodolliset yrittäjän tunnusmerkit, kuten esimerkiksi rekisteröityminen toiminimenharjoittajaksi, puuttuvat.
Toiminnalle on tyypillistä, että muun muassa työssä tarvittavat työkalut ja -tarvikkeet hankitaan itse tai työmatkoista muodostuu kustannuksia, joita suorituksen maksaja ei korvaa. Freelancer laskuttaa työnsä henkilökohtaisella verokortillaan joko suoraan tai laskutuspalveluja käyttäen, ei millään yhtiömuodolla.
Tosin freelancer on myös termi, jota käytetään kuvaamaan ammatti-identiteettiään freelance-näyttelijänä, -valokuvaajana, -toimittajana tai vastaavana työskenteleviä itsensätyöllistäjyyden muodosta riippumatta.
Itsensätyöllistäjiin lasketaan yksinyrittäjät (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö), ammatinharjoittajat (toiminimi), freelancerit ja apurahansaajat. Myös niin sanonut kevytyrittäjät ovat itsensätyöllistäjiä.
Kevytyrittäjä-termiä ei ole määritelty laissa, vaan se laskutuspalveluiden käyttämä markkinointitermi. Laskutuspalvelusta riippuen kevytyrittäjä käyttää joko laskutuspalvelun Y-tunnusta tai henkilökohtaista verokorttiaan, mutta YEL-velvollisuus koskee kevytyrittäjiä, kuten muitakin yrittäjiä. YEL-vakuutusvelvollisuuden alaraja vuonna 2021 on 8 063,57 euroa.
Kombityöläiset saavat suunnilleen yhtä paljon ansiotuloja yrittäjänä kuin palkansaajana, jolloin ongelmaksi muodostuu se, että työssäoloehdossa ja ansiosidonnaisen työttömyyspävärahan suuruudessa huomioidaan ainoastaan joko yrittäjänä tai palkansaajana saadut tulot. Muissa ansiosidonnaisissa sosiaalietuuksissa paitsi työttömyysetuudessa lasketaan yhteen TyEL-, YEL- ja MYEL-vakuutetut tulot.
Näennäisyrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjyyttä, jossa yksilö työskentelee yrittäjäriskillä, mutta epäitsenäisissä työskentelyolosuhteissa niin, että työ muistuttaa palkkasuhteessa tehtävää työtä, mutta ilman palkkatyösuhteeseen liittyviä etuja. Toimeksiantaja teettää työn yrittäjätyönä pyrkiäkseen välttymään työnantajan velvollisuuksilta, kuten sosiaaliturvamaksuilta.
Näennäisyrittäjä on siis niin sanottua perinteistä yrittäjää alisteisemmassa ha riippuvaisemmassa asemassa toimeksiantajaansa nähden, eli hänen työstään puuttuu yrittäjyyteen oleellisesti kuuluva itsenäisyys. Näennäisyrittäjä ei välttämättä ole yrittäjä vastoin tahtoaan, vaikka hänen neuvotteluasemansa oman työpanoksensa hinnoittelusta ja muista ehdoista onkin heikko.
Pakkoyrittäjällä tarkoitetaan olosuhteiden pakosta, muiden työllistymisvaihtoehtojen puuttumisen vuoksi yrittäjänä työskentelevää henkilöä. Pakkoyrittäjä ei välttämättä ole heikossa neuvotteluasemassa, vaikka mieluummin työskentelisikin palkkatyösuhteessa.
Prekariaatti viittaa ihmisiin, jotka elävät köyhissä ja epävakaissa oloissa pätkätyöläisinä tai työttöminä ilman mahdollisuuksia työmarkkinoilla hyvästäkin koulutuksesta huolimatta.
Asiantuntijoina: Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tohtoriohjelman väitöskirjatutkija Laura Haapala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Paula Saikkonen, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Laura Seppänen
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat