EU:n sisämarkkinat: mitä hyötyä niistä on? Mikä toimii yhä huonosti?
MT:n toimitus etsii kommentteja siitä, mitä hyötyä EU:n yhteisistä sisämarkkinoista on lukijoimme arjessa. Kerro vastauksesi kommentoimalla tätä uutista.
Kuva: Jaana KankaanpääYhteiset sisämarkkinat, jotka takaavat tavaroiden, ihmisten, pääoman ja palveluiden vapaan liikkuvuuden, syntyivät 20 vuotta sitten. Suomikin liittyi Euroopan talousalueen kautta markkinoihin osittain jo ennen kuin siitä tuli EU:n jäsen vuonna 1995.
Euroopan parlamentti on listannut tuoreita päätöksiä, joilla sisämarkkinoita on parannettu. Listalta löytyy kuluttajansuojaan kuuluvia asioita, joiden lainsäädäntöön parlamentti on selvimmin pystynyt matkan varrella vaikuttamaan.
Niitä ovat esimerkiksi matkapuheluiden halventuminen, matkailijan oikeuksien lisääntyminen (esimerkiksi korvaukset matkojen peruutuksista ja myöhästymisistä), lasten lelujen tiukentuneet terveysehdot, säästöjen takuujärjestelmä pankin lopettaessa toimintansa ja palvelukaupan vapautuminen.
Kerro kommentissa, miten unionin sisämarkkinoista on ollut sinulle kuluttajana, yrittäjänä, työntekijänä tai opiskelijana hyötyä.
Vaikka maataloustuotannossa EU on tuonut paljon tukiin liittyvää byrokratiaa, onko unionin yhteisille markkinoille kuulumisesta seurannut myös hyötyjä yrittämisen näkökulmasta katsoen? Kuinka ajattelet, että suomalainen tuotato olisi pärjännyt kansainvälisessä kilpailussa ja ruokakaupan vapautumisessa ilman EU:ta?
Entä olisivatko metsäyhtiömme kyenneet ponnistamaan globaaleille markkinoille ilman Euroopan markkinoilta saatuja kokemuksia?
Missä asioissa EU:n sisämarkkinat toimivat kokemuksesi mukaan edelleen huonosti? Mitä voitaisiin parantaa?
Kommentteja käytetään ensi viikolla ilmestyvän uutisen yhteydessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat