

Suomi tarvitsee huippuosaamista luonnon-, ympäristö- ja metsätieteissä, keskinkertaisuus ei riitä.
Yliopistot ja valtion sektoritutkimuslaitokset tuottavat merkittävän osan siitä tieteellisestä tiedosta, jota myös kestävää tulevaisuutta rakentavissa yrityksissä tarvitaan. Siksi näiden alojen rahoituskehitys pitää kääntää kasvuun, tarvittaessa erikseen ohjatulla rahoituksella.
Tutkimusrahoituksen nostovaatimus on luonnon-, ympäristä- ja metsätieteilijöiden liiton, Loimu ry:n, teettämän raportin ”Kestävän tulevaisuuden rahoitus” ydinsanomaa.
Kasvavasta tiedontarpeesta huolimatta vihreän siirtymän edellyttämä tutkimus ja sen rahoitus ovat vähentyneet viimeisen vuosikymmenen aikana.
Akavan jäsenjärjestö teetti Aula Research Oy:llä selvityksen tutkimus- kehitystoiminnan rahoituksesta.
Loimulaisilla tieteenaloilla, luonnon-, ympäristö- ja metsätieteissä, yliopistojen tutkimusrahoitus oli 460 miljoonaa euroa vuonna 2019. Siitä valtion budjettirahoitusta oli 42 prosenttia, 55 prosenttia ulkopuolista rahoitusta ja loput tuli korkeakoulujen omista varoista.
Luonnontieteissä tutkimustyövuodet vähenivät kolmella prosentilla vuosien 2012 ja 2019 aikana.

Korkeakoulujen lisäksi myös valtion sektoritutkimuslaitokset ovat tärkeässä roolissa.
Luonnonvarakeskus Luke, Suomen Ympäristökeskus Syke ja ilmatieteen laitos tuottavat merkittävää tutkimustietoa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön. Tarkastelussa olivat mukana myös Geologian tutkimuskeskus GTK, Teknologian Tutkimuskeskus VTT ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Sektoritutkimuslaitosten tutkimusrahoitus ja työvuodet ovat vähentyneet rajusti etenkin vuosien 2014 ja 2015 välillä.
”Tämä on räikeästi ristiriidassa vihreän siirtymän tavoittelun kanssa. Juuri näillä tieteenaloilla ja tutkimuksella tuotetaan se tieto ja osaaminen, joka edistää siirtymistä uusiutumattomien luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön”, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo.
Loimun teettämän selvitys perustuu Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tietopalvelu Vipusen tilastoaineistoihin. Lisäksi on haastateltu seitsemää alan vaikuttajaa ja huippuasiantuntijaa Suomessa, jotka ovat: Sitran kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar, Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski, Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto ja Luonnonvarakeskus Luken pääjohtaja Johanna Buchert.
Toimenpide-ehdotusten kärjessä on tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahitus vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä edellyttää, että julkinen rahoitus onnistuu vivuttamaan yksityistä rahoitusta julkisen rinnalle.
”Liian pienet panokset t&k-toimintaan vaivaavat alaa kuin alaa. Nokian valtava merkitys tälle on peittänyt alleen sen, etteivät t&k-panokset muuten ole olleet kovinkaan korkealla tasolla”, arvioi selvitykseen haastateltu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.