Markus Muhonen ja Henri Marttinen ovat toisen polven turveyrittäjiä Karstulasta. Kun toiminta hiipuu, mistä löytyy Karstulan turveporukoillekin työtä, he kysyvät. Karstulassa turvetuotanto työllistää suoraan noin 60 ihmistä. Kuva: Johannes Tervo
Turveyrittäjät: "Hallitus, missä yhteiskuntavastuu?" – "Ilman viime syksyn veropäätöksiä olisi voitu sinnitellä eteenpäin"
Viime syksyn veropäätöksillään hallitus iski turve-elinkeinoille naulan arkkuun, turveyrittäjä Markus Muhonen sanoo.
Teemu Pekkala lastaa täysperävaunuyhdistelmää Karstulan Penikkanevalla, josta turvekuljetuksen matka jatkuu Jyväskylään. Kuva: Johannes TervoMissä on hallituksen yhteiskuntavastuu, kun se ajaa turvetuotannon alas?
Kysymyksen esittävät karstulalaiset toisen polven turveyrittäjät Henri Marttinen, 35, ja Markus Muhonen, 46.
"Marin itki UPM:n yhteiskuntavastuuta, kun Kaipola meni kiinni. Eipä ole turve-elinkeinon vuoksi itkenyt", Muhonen sanoo.
Marttinen muistelee, kuinka nopeasti Jämsään kiiruhti pääministerin johtama ministeridelegaatio Kaipolan paperitehtaan lopettamisuutisen jälkeen.
"Ei ne meitä tule katsomaan, vaikka turvealalta lähtee tuhansia työpaikkoja."
Viime syksyn veropäätöksillään hallitus iski turve-elinkeinoille naulan arkkuun, Muhonen sanoo.
Hallitus lähes kaksinkertaisti polttoturpeen verotuksen. Korotus tuli voimaan tämän vuoden alusta.
Lisäksi hallitus päätti lattiahintamekanismista, joka astuu voimaan vuonna 2022. Lattiahinnan avulla turpeen verotusta kiristetään tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta ei riitä vähentämään turpeen käyttöä hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti.
"Ilman noita päätöksiä olisi voitu sinnitellä eteenpäin. Olisi ehkä ollut mahdollista ajaa ympäristöluvitetut turvesuot hallitusti loppuun. Valtaosa olisi ajettu loppuun kymmenessä vuodessa ja kaikki 20 vuodessa", Muhonen arvioi.
Henri Marttinen, Reijo Muhonen ja Markus Muhonen pohtivat turvealan tilannetta tammikuisena maanantaina. Penikkaneva on ollut tuotantokäytössä neljä kesää. "Tässä on parin metrin turvekerros", Reijo Muhonen kertoo. Kuva: Johannes Tervo"Hallitus ei ajatellut työllisyyttä, ei velkaantumisastetta eikä vaihtotasetta. Päätökset eivät ole myöskään ympäristöystävällisiä", Marttinen sanoo.
Turpeen piti korvautua lämpölaitoksissa kotimaisella hakkeella. Toisin kävi: Suomeen virta ulkomaista haketta ja puuta.
Mihin unohtui huoltovarmuus? Entä mikä mahtaa olla Venäjältä Suomeen suuntautuvan hakerallin hiilijalanjälki, yrittäjät kysyvät.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Nykytahdilla energiaturpeen käyttö romahtaa paljon nopeammin.
"Lämmityskaudella 2020–2021 turpeen myynti vähenee 30 prosenttia edellisestä kaudesta", Marttinen kertoo oman yrityksensä tilanteen.
Saman vähenemisvauhdin ilmoittaa moni muu yrittäjä, joka toimittaa turvetta lämmöntuotantoon.
Reijo Muhonen ryhtyi turveyrittäjäksi vuonna 1984. Markus Muhonen kertoo aloittaneensa työt perheen yrityksessä noin kymmenvuotiaana. Kuva: Johannes TervoTurpeen kilpailuasetelmaa on heikennetty monin tavoin jo aiemminkin, yrittäjät sanovat.
Kaikkein eniten heitä harmittaa eduskunnan suuren valiokunnan arpapäätös joulukuussa 2000. Valiokunta äänesti, onko turve uusiutuvaa vai uusiutumatonta energiaa. Äänet menivät tasan, jolloin arpa ratkaisi turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi.
"Tuo Suomen arpomispäätös on kaikkein suurin tyhmyys", Muhonen päivittelee.
Kauniit puheet turvealan ammattilaisten muuntokoulutuksesta eivät riitä, Henri Marttinen sanoo. ”Alan vaihto ei missään nimessä ole helppo. Täällä pienillä paikkakunnilla ja syrjäkylillä vaihtoehdot ovat vähissä. Uuteen työhön ei niin vain hypätä." Kuva: Johannes TervoAlkutuotannon elinkeinoja lyödään aivan liian lujaa, Henri Marttinen sanoo.
”Maatalouttakin on kurjistettu jo pitemmän aikaa. Kyllä päättäjät keksivät jonkin muun uhrin, kun saavat ajettua turpeen alas. Veikkaan, että seuraavaksi on hampaissa maatalous tai metsätalous.”
Poliittisissa päätöksissä turpeen kohtelu ei ole tasa-arvoista muihin polttoaineisiin verrattuna, Marttinen sanoo.
Hänen mielestään turpeesta on tehty ”välitön paha”.
”Päästöoikeuden hinta on noussut ja nousee jatkossakin, koska turve on äänestyspäätöksellä luokiteltu fossiiliseksi polttoaineeksi.”
Taloustutkimus Oy arvioi energiaturpeen alasajon vaikutuksia tutkimuksessa, joka julkistettiin joulukuussa.
Tuotannosta ja turpeen kuljetuksesta katoaa suoraan 1 700 työpaikkaa. Kun kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon, työpaikkoja häipyy noin 3 500.
Turpeentuottajien ja turvetta kuljettavien yritysten tappiot ovat tutkimuksen mukaan yli 800 miljoonaa euroa.
Lue lisää:
- Osaston luetuimmat