Jättimäinen ”termospullo” alkaa varastoida energiaa Vantaan Ikean vieressä

Etteikö sähkö voi muka säilöä?

Vantaan Ikean viereen nousee maailman suurin lämmön kausivarasto, jonne voi periaatteessa säilöä myös sähköä lämmöksi muutettuna. Asialla on Vantaan Energia, joka kaivaa Varanto-nimellä kutsutun kausivaraston Kehä kolmosen alle.

Kyseessä on valtava vesisäiliö, ikään kuin jättimäinen termospullo tai vedenkeitin. Siihen mahtuu vettä 1,1 miljoonaa kuutiometriä eli 1,1 miljardia litraa. Säiliön pituus on 300, korkeus 40 ja leveys 20 metriä.

Vastaava maanalainen varasto toimii jo Vaasan Vaskiluodossa ja pian Helsingissä Mustikkamaalla ja Kruunuvuorenrannassa. Kummassakin vesi on entisissä öljysäiliöissä.

Maan pinnalla olevia ”juomatölkkejä” on ollut jo pidempään muualla Suomessa.

Vantaan Varannossa vesi voidaan lämmittää jopa 140-asteiseksi. Se varastoi tuolloin 90 gigawattituntia lämpöenergiaa, mikä vastaa Vantaan Energian mukaan keskikokoisen suomalaiskaupungin vuoden lämmöntarvetta tai 1,3 miljoonan Teslan akkua.

Lämpövarasto louhitaan peruskallioon sadan metrin syvyyteen. Tunneli- ja prosessitilojen lisäksi maan uumeniin tulee kaksi 60 megawatin sähkökattilaa.

Hanke maksaa noin 200 miljoonaa euroa, ja työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt siihen 19 miljoonan euron investointituen.

Rakennustyöt alkavat tänä kesänä, varsinainen louhintatyö vuonna 2025 ja valmista pitäisi oleman vuonna 2028.

Varanto on yksi askel kohti Vantaan Energian tavoitetta, joka on hiilinegatiivinen energiantuotanto vuonna 2030. Hakkeen poltosta aiotaan luopua 2030-luvulla Martinlaakson voimalaitoksella ja kivihiilestä ja maakaasusta vuoteen 2026 mennessä. Fossiilisia aiotaan korvata muun muassa biohiilellä, biokaasulla ja sähkökattiloilla.

Varannon vesi lämmitetään halvan sähkön aikana sähköllä ja muulloin hukkalämmöllä. Kesäisin energiaa varataan talven kaukolämpötarpeita varten.

Myös Martinlaaksoon tulee 60 megawatin sähkökattila ja 700 megawattitunnin lämpöakku, joka vastaa 40 omakotitalon lämmityksen vuosikulutusta.

Lisäksi selvitetään hiilidioksidin talteenottoa.

Tällä hetkellä Vantaan Energian 1 985 gigawattitunnin kaukolämmöstä 57 prosenttia syntyy jätteestä, 19 puubiomassasta, 15 kivihiilestä, viisi maakaasusta ja yksi prosentti öljystä.

Sähköä tuotetaan 1 247 GWh, ja siitä 44 prosenttia tuottaa vesi, 21 prosenttia ydinvoima ja 14 prosenttia tuuli.

Varanto auttaa varastoimaan aiemmin hukkaan mennyttä lämpöä, Vantaan Energian viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Juha Luomala kertoo. Esimerkiksi KWH Freezen pakastevaraston lämmöntuotanto vastaa vuodessa 2 300 omakotitalon lämmitystä.

”Varannon, sähköisen tuotannon, hukkalämpöjen ja kaukolämmön yhdistelmässä voidaan valita fiksuin tuotantotapa kullekin hetkelle ja ottaa eri energialähteistä hyöty irti”, Luomala hehkuttaa. Periaate on sama kuin hybridiautossa.

Vantaan Energialla on myös Pohjoismaiden suurin jätteenpolttolaitos hieman idempänä Kehä kolmosella.

Valtava kahmari-koura sekoittaa suuressa siilossa koko Uudeltamaalta kerättyä kotitalouksien sekajätettä, kuten hylättyjä sohvia ja muuta kierrätyskelvotonta jätettä. Sitä poltetaan kaikkiaan 436 000 tonnia vuodessa. Jäte hyödynnetään yli 90 prosentin hyötysuhteella lämmöksi ja sähköksi.

Laitoksessa palaa myös ulkomailta kuten Italiasta rahdattua jätettä 36 000 tonnia vuodessa.

Jatkossa sekajäte aiotaan seuloa vielä tarkemmin uudessa laitoksessa, jotta roskapussien sisältäkin saataisiin kierrätyskelpoinen jäte talteen. Kun myös loppu hiilidioksidi saataisiin talteen, hiilidioksidipäästöt pienenisivät. Myös vaaralliselle jätteelle nousee oma korkealämpölaitos.

Perimmäisenä tavoitteena on jätteettömyys eli kaiken polttamisen lopettaminen.

Vantaan Energiasta 60 prosenttia omistaa Vantaan kaupunki ja 40 prosenttia Helsinki.

EU:n jätedirektiivi edellyttää jätteen kierrätystä 55-prosenttisesti vuonna 2025 ja 65-prosenttisesti vuonna 2035.