Ilmastonmuutoksen seurauksena talvet lämpiävät, minkä voisi ajatella olevan eduksi pölyttäjille, kuten kimalaisille. Leudot talvet ovat kuitenkin riski suomalaisille luonnon kimalaisille, toteaa Salla-Riikka Vesterlund tuoreessa väitöskirjassaan.
Lämpimistä talvista hyötyvät kookkaat kuningattaret tuottavat pieniä vähemmän uusia kuningattaria. Vain hedelmöittyneet uudet kuningattaret talvehtivat ja aloittavat uuden yhteiskunnan seuraavana vuonna. Lopulta kimalaiset alkavat vähetä.
Lämmin talvi voi saada tärkeät ravintokasvit kukkimaan kimalaisten kannalta liian aikaisin. Silloin kuningatar ei saa riittävästi ravintoa eikä kykene tuottamaan jälkeläisiä.
Uhkana ovat myös vierasperäiset tuontipölyttäjät, kuten kasvihuoneissa käytetty kontukimalainen ja keinopesissä elävät kesymehiläiset. Ne kilpailevat samoista ravintokasveista ja voivat levittää uusia tauteja ja loisia, Vesterlund sanoo.
Toistaiseksi kontukimalainen ei talvehdi Suomessa. Talvien lämmetessä se on kuitenkin mahdollista.
Vesterlundista on erittäin tärkeää, että kimalaislajien kannanvaihteluita seurataan. Näin pystytään ajoissa puuttumaan lajien vähentymiseen.
”Kimalaisten ja muiden mesipistiäisten suojelua pitäisi lisätä, jotta nämä tärkeät pölyttäjät pystyisivät selviytymään ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista.”
Hän muistuttaa, että ratkaistavana on monta tärkeää kysymystä: mitä kaupallisia pölyttäjälajeja tulisi käyttää, milloin vieraslajien tuontikielto kannattaa ja miten pölyttäjien runsautta voidaan lisätä.
Maija Ala-Siurua