Biokaasuautoilu kumoaa maalla asumisen päästöjä

”En ole viljelijä, joten en pysty sillä perustelemaan elämistä etäällä. Tällä ratkaisulla liikenteen päästöt sai nollattua”, perustelee haja-asutusalueella asuva Esa Turtiainen kaasuauton hankintaa.

Tarkemmin ottaen perheessä on kaksi kaasuautoa, jotka on haettu käytettyinä Ruotsista. Turtiaisen mukaan siellä ollaan biokaasun liikennekäytössä valovuosia edellä Suomea.

Hankituilla Volvoilla voi ajaa yhdellä tankkauksella liki 300 kilometriä. Toki säiliöitä voisi lisätä ja siten pidentää matkaa.

Turtiaiset ostivat käytetyt kaasuautot suosiakseen kiertotaloutta, mutta kuulemma uudetkaan eivät ole bensa-autoja kalliimpia.

Myös biokaasun tankkaaminen on halvempaa kuin bensan. Sen sijaan maakaasu on huomattavasti halvempaa kuin biokaasu. Siksi valtaosa Suomen noin tuhannesta kaasuautosta tankkaa fossiilista kaasua.

Turtiainen ihmettelee jakelusta vastaavan valtionyhtiön hinnoittelupolitiikkaa, joka jarruttaa biokaasumarkkinoiden syntymistä.

Lisäksi hän kritisoi kaasuautoille lätkäistyä käyttövoimaveroa, jollaista ei bensa-autoilla ole.

Lopuksi Turtiainen haluaa kumota yleisen harhaluulon. ”Kaasu on paljon turvallisempaa kuin bensa. Kolarin sattuessa metaani ei räjähdä.”

Suomessa on 30 hiilineutraaliksi pyrkivää Hinku-kuntaa. Ne ovat sitoutuneet leikkaamaan 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistään vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Valtaosa ilmastonmuutoksen torjunnan etujoukoissa astelevista kunnista on pieniä. Suomen ympäristökeskus toivoo Hinku-verkostoon mukaan myös yli 100 000:n asukkaan kaupunkeja.

Kuntien ilmastotekoja on listattu Hinkumappi-palveluun.