Sulkava tervetullut mukaan mittauksiin
Turvetuotannon osuutta järvien humuskuormituksesta laskettaessa mitataan turvetuotannosta lähtevien vesien lisäksi kaikkien järveen laskevien puro- ja joki-vesien kemiallinen hapenkulutus, Tapio Salminen kertoo. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava paljasti tietämättömyytensä (MT 27.8.) niistä mittauksista, joilla selvitämme esimerkiksi turvetuotantoalueilta lähtevien vesien sisältämän humuksen määrää. Otsikossa hän kyseenalaisti yhtiömme tekemien mittausten luotettavuuden väittäen, että otamme vesinäytteet välivedestä, joka ei anna oikeaa tulosta.
Turvetuotantoalueilta lähtee vesi yleensä niin sanotun mittakaivon kautta, jossa on v-aukko poistuvalle vedelle. V-aukon jälkeen on pieni putous alaspäin. Tästä ”putousvedestä” otetaan näyte. Tässä näytteessä on vesi sekoittunutta, eli siitä ei voi erottaa erikseen pinta-, väli- tai pohjavettä.
V-aukosta otettu näyte edustaa tarkasti koko poistuvan veden laatua.
Puro- ja jokivesistä otetaan näyte yleensä joen ylittävältä sillalta tai maantierummun jälkeen. Näissä olosuhteissa vesi otetaan useimmiten ämpäriin, jonka suuaukko on noin 30 senttiä, eli näyte on 0–30 sentin syvyydeltä.
Kun turvetuotannon osuutta järvien humuskuormituksesta lasketaan, turvetuotannosta lähtevien vesien lisäksi mitataan kaikkien järveen laskevien puro- ja jokivesien kemiallinen hapenkulutus, joka kuvaa veden sisältämän orgaanisen aineen kuten humuksen määrää sekä kulloisenkin kohdan virtaama. Eli kuinka monta litraa sekunnissa kulkee vettä yhden poikkileikkauksen ohi. Näiden mittausten jälkeen saadaan yksinkertaisin laskutoimituksin selvitettyä, mikä on turvetuotannon osuus järven humuskuormituksesta.
Erityisen runsaasti on erilaisissa sääolosuhteissa ja eri vuodenaikoina mitattu turvetuotannon vaikutusta Kyyjärveen, johon pääosa vesistä tulee länsipuolen Nopolanjoesta ja itäpuolen Pekkasenjoesta.
Molemmat joet laskevat Kyyjärveen kuohuvina koskina, joissa vesi on takuuvarmasti sekoittunutta, eli niissä ei ole ainakaan mittauspisteissä erotettavissa pohja-, väli- tai pintavettä.
Kyyjärven mittauksia voidaan näistä syistä pitää erityisen tarkkoina ja luotettavina. Turvetuotannosta aiheutuva humuskuormitus Kyyjärveen on ollut keskimäärin kolme prosenttia.
Risto Sulkava on tervetullut seuraamaan mittauksiamme. On tärkeää, ettei mittauksistamme anneta virheellistä informaatiota niinkin arvovaltaiselta taholta kuin Suomen luonnonsuojeluliitto. Tapio Salminen
Saloy Oy
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat