Joustava hoitoraha kannusti matalasti koulutettuja ja yksinhuoltajia töihin – hyvätuloiset äidit vähensivät työntekoa

Joustava hoitoraha kannustaa matalasti koulutettuja äitejä ja yksinhuoltajia osa-aikatyöhön, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) perjantaina julkaisemasta tutkimuksesta. Osa-aikaisesti työskentelevien pienten lasten vanhemmille tarjolla oleva joustava hoitoraha korvasi vuonna 2014 aiemman, tasoltaan selvästi matalamman osittaisen hoitorahan.

Uudistuksella osa-aikatyöstä haluttiin tehdä houkutteleva vaihtoehto kotihoidon tuen saamiselle. Joustavan hoitorahan käyttö lisääntyikin hieman osittaiseen hoitorahaan nähden. Aiempaa tukea sai viisi prosenttia alle kolmevuotiaiden äideistä. Joustavaan hoitorahaan on tarttunut kahdeksan prosenttia äideistä.

Uudistuksen työllisyysvaikutukset jäivät kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi. Alle kolmevuotiaiden lasten äitien vuosittaiset työpäivät lisääntyivät uudistuksen myötä vain kahdella työpäivällä.

Työllisyysvaikutusten vähäisyys johtuu muun muassa siitä, että muutokset olivat eri väestöryhmissä vastakkaisia. Siinä missä pienituloisten äitien työnteko lisääntyi, hyvätuloiset vähensivät työntekoa.

"Keskimääräinen työllisyysvaikutus jäi pieneksi, mutta uudistus lisäsi työllisyyttä ryhmissä, joiden on katsottu olevan vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta lasten kotihoidon seurauksena", tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

Lyhyellä aikavälillä uudistus ei tuottanut lisää verotuloja, vaan lisäsi julkisen talouden kustannuksia. Pekkarisen mukaan pidemmällä aikavälillä työllisyyden lisäys voi maksaa osan aiheuttamistaan kustannuksista takaisin.