Lukijalta: Puheet suomettumisesta ovat oman pesän likaamista, Suomella ei ole mitään hävettävää – kansa tiesi tilanteen sodan jälkeen
Puheet suomettumisesta ja rähmällään olemisesta osoittavat Kauno Pietilän mielestä sen, ettei tunneta historiaa. Suomella ei ole Pietilän mukaan häpeämisen tarvetta, koska Suomi säilytti itsenäisyytensä erittäin vaikeissa sodan jälkeisissä oloissa. Jos nuoriso lankesi silloin taistolaisiksi, niin he voivat Pietilän mielestä sitä pohtia, samoin muutamat oppositiopoliitikot tekemisiään.
Poliitikkojen oli näyteltävä, mutta Helsinkiin ei tullut panssarivaunuja kuten Tšekkoslovakiaan, jossa kansa otti vähän vapauksia, kirjoittaa Kauno Pietilä mielipidekirjoituksessaan. Kuvassa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hrushtshov onnittelee Kekkosta tämän 60-vuotissyntymäpäivänä. Kuva: Erkki VoutilainenTelevisiossa on ollut laaja esitys Suomen sodanjälkeisestä historiasta. Siinä arvostellaan Suomen rähmällään oloa Neuvostoliiton edessä. Sitä aikaa sanotaan nyt häpeälliseksi suomettumiseksi.
Ohjelman tekijät ovat unohtaneet Suomen sodanjälkeisen historian. Suomea johti silloin kenraalieversti Zhdanov, Stalinin läheisin mies. Hänen valtalonkeronsa ulottuivat silloin elämän kaikille aloille. Suomen kansa selvisi siitä ajasta vaikenemalla. Tällä on se huono puoli, että historian tieto katoaa.
Kansa tiesi tasan tarkkaan, mikä oli tilanne. Poliitikkojen oli näyteltävä, mutta Helsinkiin ei tullut panssarivaunuja kuten Tšekkoslovakiaan, jossa kansa otti vähän vapauksia. Vielä viimeisellä kaudella Kekkonen hän esti venäläisten kenraalien tuoman esityksen yhteisistä sotaharjoituksista. Hän teki sen loukkaamatta ”vihollista” olemalla vastaamatta esitykseen, mikä osoitti heikomman osapuolen vahvuutta. Suomessa ei silloin ollut ketään muuta henkilöä, joka olisi tähän pystynyt.
Suomettuminen ilmaisuna oli saksalainen keksintö ja historiaa tuntemattomat kirjailijat ovat tätä sanaa käyttäneet oman pesän likaamiseen. Suomella ei ole mitään häpeämisen tarvetta. Suomi säilytti itsenäisyytensä erittäin vaikeissa sodan jälkeisissä oloissa. Jos nuoriso lankesi silloin taistolaisiksi, niin he voivat sitä pohtia, samoin muutamat oppositiopoliitikot tekemisiään.
Suomen kansan enemmistö on Natoa vastaan. Se johtuu selkäytimeen jääneestä kollektiivisesta muistista, eikä sitä pidä aliarvioida. Voidaan myös kysyä, olisiko Natosta apua tositilanteessa? Me voimme joutua kustannusten lisäksi uuden komennon alle ja sillä tavalla heikentää omaa puolustusta.
Valtiolliset suhteet kaikkiin ilmansuuntiin on pidettävä kunnossa ja tässä asiassa presidentti Niinistölle on nostettava hattua, että hän on yrittänyt hoitaa asioita hyvin. Uudenvuodenpuhe oli hyvä.
Puolustusvoimista on pidettävä huolta. Poliitikoilta voi kysyä, ovatko ulkomaalaisten tekemät maakaupat strategisten alueiden lähellä hallinnassa?
Tunnettu viisaus on, että jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.
Kauno Pietilä
Kalanti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat