Järjestöleikkaukset osuvat myös maaseutuun – alueellista työtä on jo vähennetty

Viimeisimmät kohua herättäneet järjestöleikkaukset eivät ole osuneet kovin paljon maaseudulle, sillä maaseutujärjestöillä on omia tai muita tulonlähteistä.

Leikkaukset ovat kuitenkin tuntuneet jonkin verran valtakunnallisesti toimivissa järjestöissä, joten sitä kautta ne osuvat myös maakuntiin. Rahoituksen epävarmuus vaivaa yhtä lailla kaikkia järjestöjä sijainnista riippumatta.

Proagriasta kerrotaan, että heiltä on vuosien saatossa leikattu avustuksia. Järjestön on hankala ennustaa tulevaisuutta, sillä CAP:in osalta on vielä kaikki auki.

Julkisuudessa puidut STEA-avustukset eivät liity Proagrian toimintaan.

Myöskään maa- ja kotitalousnaisen osalta STEA-avustuksilla ei ole suurta osuutta järjestön toiminnassa, viestittää toiminnanjohtaja Christell Åström. Hänen tiedossaan on yksi hanke, jossa Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset on mukana osatoteuttajana.

Sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali-​ ja terveysministeriön yhteydessä toimiva valtionapuviranomainen. STEA vastaa sosiaali-​ ja terveysministeriön sosiaali-​ ja terveysalan järjestöille myönnettävien avustusten hakemuskäsittelystä, avustusehdotuksen valmistelusta ja avustusten maksamisesta.

Åström toteaa yleisesti, että järjestöleikkaukset osuvat varmaan yhtä lailla maaseudulle kuin kaupunkeihin. Järjestöt joihin leikkaukset kohdentuvat toimivat niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

”Pidemmällä aikavälillä varmaan samalla lailla kohdentuu leikkauksia maaseudulla toimiville järjestöille kuin muillekin, jos leikkauksia jatkossakin tulee. Hyvä myös pitää mielessä, että järjestöillä on myös muita rahoituskanavia”, Åstrom sanoo.

Marttaliiton väliaikaisen pääsihteerin Reija Salovaaran mukaan liitolla on kolme STEA-avustusta, jotka ovat kohdennettuja tiettyyn toimintaan. Ne eivät siis ole yleisavustusta.

Avustuksilla rahoitetaan rikostaustaisen asiakkaiden sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien arjen sujuvoittamista, lapsiperheiden arjen tukemista ja ikäihmisten arjen ja hyvinvoinnin edistämistä.

Valtion talousarvioesitysten mukaan Suomen kylätoiminnan eli käytännössä Suomen kylät ry:n rahoitusta on vähennetty viime vuosina. Tänä vuonna se on hitusen yli miljoonan, kun vuonna 2023 se oli 1,1 miljoonaa euroa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenvaatekirpputoria Simpeleellä. Kuvituskuva.  Kuva: Saara Lavi

Monet suurimmista järjestöistä toimivat sekä kaupungissa että maaseudulla, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL). Järjestötukien leikkaukset ovat karsineet liiton alueellisesta toimintaa.

MLL:n pääsihteerin Milla Kalliomaan mukaan liitto rahoittaa STEA-rahoituksella vapaaehtoistoimintaa. Rahoitus on järjestön suurin, joka kohdistuu paikallisen vapaaehtoistoiminnan tukemiseen maakunnissa. Kyseinen rahoitus on nyt uhattuna, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) ilmoitti uusista tukikriteereistä.

”Keskusjärjestö hakee STEA-rahoituksen ja jakaa sen sitten piireihin. Valtakunnallinen avustus on hieman yli kaksi miljoonaa ja siitä noin kolmasosa siirretään suoraan alueelliseen työhön. Seuraavaksi suurin avustus käytetään auttaviin puhelimiin, jotka palvelevat joka puolella Suomea”, Kalliomaa sanoo.

Maakunnissa piirien STEA-avustukset ovat Kalliomaan mukaan parissa vuodessa tippuneet yli viidestä miljoonasta kolmeen ja puoleen miljoonaan euroon.

”Kyllä se näkyy alueilla, että saavatko alueiden lapsiperheet tukea.”

Konkreettisesti leikkaukset ovat tarkoittaneet sitä, että MLL ei ole kyennyt tarjoamaan aikaisempia määriä esimerkiksi tukihenkilötoimintaa tai kohtaamispaikkoja lapsiperheille sekä eroperheiden auttamista.

Nyt MLL:ssä ollaan huolissaan siitä, ovatko tulevat järjestöleikkaukset niin suuret, että ne vaikuttavat myös liiton koordinoimaan koulujen tukioppilastoimintaan. Järjestö kouluttaa yhdessä koulujen kanssa noin 10 000 tukioppilasta vuosittain. Myös lasten ja nuorten puhelin on vaarassa.

Vaikka järjestöjen rahoitusta on vähennetty mittavasti viime vuosina, on kuitenkin vapaaehtoisten määrä pysynyt MLL:n pääsihteerin mukaan korkealla. Siihen on myös panostettu paljon.

Kalliomaan mukaan MLL:n pienten paikkakuntien yhdistykset ovat pääasiassa hyvin aktiivisia ja niissä on usein suhteessa väestöön enemmän jäseniä kuin isoissa kaupungeissa.