Kyyjärven metsänhoitoyhdistys tukee pienviljelijöiden metsätaloutta haastavissa oloissa Etiopiassa, Amharan osavaltiossa.
Pääosan metsätuloistaan pienviljelijät saavat eukalyptusistutuksilta. Viime vuosina päätuote on vaihtunut polttopuusta rakentamisessa käytetyiksi parruiksi. Istutuksien kiertoaika on noin viisi vuotta.
Metsän anti kerätään huolellisesti talteen ja polttoainetarve tyydytetään latvuksilla ja lehdillä.
Tuottajalle myönnetään hallintaoikeus valtion omistamalle maalle.
Tyypillinen tilakoko Amharassa on alle hehtaari. Metsää kasvatetaan 20–30 aarilla. Lopputila käytetään viljelymaana.
Metsänhoitoyhdistyksen tuki on osa tuottajajärjestöjen kansainvälisen Agricord-yhteisön kummitoimintaa.
Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Jukka Kainulaisen mukaan yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Metsäntuottajajärjestöjen kehittämiseen ja metsien hoitoon on suhtauduttu innostuneesti.
Paikallisen puukaupan useista välikäsistä on vaikea päästä eroon, mutta puuntuottajien hintatietoisuutta pyritään lisäämään.
”Parrun hinta viisinkertaistuu matkalla tuottajalta Sudanin rajalle”, Kainulainen kuvailee.
Paikalliset tuottajat ovat perustaneet osuuskuntia, mutta myös korkeamman tason järjestäytymistä tavoitellaan. Tarkoituksena on muodostaa järjestö, jolla olisi mahdollisuus nostaa tuottajahintoja ja varmistaa kestävä luonnonvarojen käyttö.
Kehittyvissä maissa kartat ovat usein politiikan väline. Ajantasaisten maastotietojen puuttuminen vaikeuttaa metsätalouden suunnittelua. Tavoitteena on päästä käyttämään satelliittikuvia metsäalueiden inventoinnissa.
Kainulaisen mukaan osa tuottajien tuloista saattaakin tulevaisuudessa muodostua päästökaupasta. Metsiin sitoutuvan hiilen määrän arvioinnissa kaukokartoitusaineistosta olisi selkeää hyötyä.
Päänvaivaa aiheuttaa, kannattaako väestön paljoudesta kärsivän maan koneellistumisastetta nostaa.
Suurtyöttömyys voisi aiheuttaa levottomuuksia, jotka hidastaisivat kehitystä.
ANTTI HIRSAHO