Kehno tiestö on jo esteenä talouskasvulle, Suomen tieyhdistyksen puheenjohtaja Juha Marttila varoittaa.
”Siltojen huono kunto ja teiden heikko kantavuus estävät jo monin paikoin puutavaran ja maatalouden kuljetuksia. Tilanne pahenee nopeasti”, Marttila toteaa.
”Uusiutuvat luonnonvarat ovat maaseudulla, eikä niitä saada markkinoille.”
Teiden korjausvelka on kasvanut Suomen tieyhdistyksen mukaan 1,5 miljardiin euroon. Rahoitus on heikentynyt 1990-luvulta asti.
Tänä vuonna valtio on varannut 560 miljoonaa euroa perustienpitoon. Tieyhdistyksen toimitusjohtajan Jaakko Rahjan mukaan lisää tarvittaisiin noin 200 miljoonaa, että edes nykyinen taso pysyisi.
Rahja vertaa tieremonttia vuotavaan kattoon, joka kannattaisi panna kuntoon heti. Muuten kustannukset voivat olla moninkertaiset.
”Yksi väärin säästetty euro maksaa myöhemmin 3–10 euroa riippuen siitä, kuinka pitkään ongelman ratkaisua siirretään”, Rahja toteaa.
”Yksikään yritys ei toimi, ellei tiestö ole kunnossa.”
Tieyhdistys arvostelee sitä, että uudet tiehankkeet keskittyvät isoihin kaupunkeihin eivätkä ole välttämättä kannattavia. Rahjan mukaan esimerkiksi länsimetron rakentamisen kustannukset ovat hyötyjä suuremmat.
Sivu 5