Tämä tummapukuinen älykkö on monen nakkikioskin kanta-asiakas

Sydäntalven harmaa päivä painuu mailleen. Yhtäkkiä kaupungin tasainen rytmi keskeytyy, kun äänekäs kajatus täyttää ilman. Kerrostalojen välissä taivas näyttää hetkeksi pimenevän tummien siipien peittoon.

Tuntuu siltä kuin koko tienoon naakat olisivat kerääntyneet yhteen paikkaan. Niin ne oikeastaan ovatkin. Päivisin naakat hajaantuvat ruuan etsintään ja kerääntyvät sitten illaksi suurin joukoin kaupunkeihin ja kirkonkyliin.

Taajamat tarjoavat naakoille suojaisia yöpymispaikkoja. Naakat myös löytävät asutusta ympäristöstä helposti ravintoa, sillä lintu on kaikkiruokainen. Ranskanperunat ja pullanmurut tekevät kauppansa siinä missä siemenet ja viljakin.

Parvessa liikkumisesta on linnuille monenlaista hyötyä.  Kuva: Juho Rahkonen

Naakat hakevat suurista parvista turvaa saalistajia vastaan. Äkillisen massaparveilun aiheuttaa usein petolinnun pahaenteisen siluetin ilmaantuminen taivaalle.

Parvessa liikkumisesta on linnuille monenlaista hyötyä. Tuhat silmäparia näkee enemmän kuin yksi. Yksinäisinä lentävät linnut olisivat avointa riistaa, mutta parvessa pyrähtelemällä ne pystyvät harhauttamaan saalistajia, jotka eivät tiedä, mihin yksilöön iskisivät kyntensä.

Jokainen parvessa lentävä lintu seuraa vierustoveriaan ja tämän liikkeitä. Yksikään siivekäs ei voi olla yhtä aikaa tietoinen koko parven käyttäytymisestä, mutta ei sen tarvitsekaan: viesti kulkee eteenpäin salamannopeasti linnulta toiselle.

Tällaista itseohjautuvaa parviälyä on monilla muillakin lintulajeilla, kuten kottaraisilla, mutta naakka on Suomessa varmasti huomiota herättävimpiä parveilijoita.

Naakat pesivät muun muassa savupiipuissa.  Kuva: Juho Rahkonen

Naakka on taitava lentäjä, joka usein intoutuu tekemään tuulen mukana näyttäviä kaarroksia, syöksyjä ja äkkikäännöksiä. Temppuilun tarkoituksena on leikkiminen ja parven sosiaalisten suhteiden ylläpito.

Suuret naakkaparvet ovat keskitalven ilmiö: maaliskuun tienoilla, kun pälvet pelloilla kasvavat, naakat levittäytyvät takaisin maaseudulle ja aloittavat pesimäpuuhat. Naakkojen mieleen ovat etenkin autioituneiden maalaistalojen savupiiput ja vanhojen kirkkojen ja linnanraunioiden ullakot.

Naakka pesii puunkoloissa, pöntöissä ja rakennusten onkaloissa.

Naakka, Varsinais-Suomen maakuntalintu, on runsaimmillaan Lounais-Suomessa, jossa on laajoja viljelymaita, vanhoja kirkkoja ja muuta kulttuuriympäristöä. Naakka on voimakkaasti yleistynyt viime vuosikymmeninä, ja niitä asustaa Suomessa tätä nykyä puolisen miljoonaa.

Osa naakoista muuttaa talveksi Baltian maihin ja Keski-Eurooppaan, osa jää Suomeen.

Kun asioi grillikioskilla ja valmistautuu iskemään purukalustonsa houkuttelevasti tirisevään lihapiirakkaan, ei yleensä mene kauan, kun tuttu harmaanaamainen lintu jo istuu vastapäisen penkin selkänojalla päätään käännellen ja vuoroaan odottaen.