KAUHAJOKI (MT)
Työpaikkakouluttaja ja metsuri Kari Yli-Heikkilä ei säästele kehuja, kun hän esittelee oppisopimuskoulutettavaansa Pasi Siljamäkeä.
”Mies harrastaa metsästystä, juoksee maratoneja ja lukee karttoja kuin vanha tekijä”, Yli-Heikkilä listaa metsurin ammattiin opiskelevan Siljamäen avuja.
Ihan helposti teuvalainen Siljamäki, 28, ei kuitenkaan metsurin urapolulle päätynyt. Peruskoulun jälkeen hän hakeutui naapurikuntaan Jurvaan käsi- ja taideteollisuuskouluun.
”Se meni ihan penkin alle. Ei vain kiinnostanut.”
Omien sanojensa mukaan hän oli nuoruusvuosinaan ”reikäpäinen”, hiukan hukassa ja vailla päämäärää. Ammattikoulu jäi kesken.
Työnteko kuitenkin kiinnosti. Siljamäki on ollut töissä verstaalla, sahalla, verhoilemassa ja metallikoneistamolla.
Vuonna 2001 hän osti oman sahan ja ryhtyi loma-aikoina raivaamaan omissa ja sukulaisten metsissä.
”Se oli niin hauskaa hommaa, että aloin odottaa, koska tulee loma, että pääsen taas metsään.”
Koska metsätyö kiinnosti, Siljamäki otti vuosi sitten asian puheeksi tutun metsurin kanssa.
”Kyselin varovaisesti Viljasen Veikolta ABC:n keksihyllyn takana, olisiko mahdollisuutta päästä metsurin hommiin.”
Vastaus kuului, että kovanaamoille on tarvetta, pullamössökavereille ei. Pesti lähti valmisteluun Lakeuden metsänhoitoyhdistyksessä, ja helmikuusta lähtien Siljamäki on paiskinut metsätöitä Yli-Heikkilän ohjauksessa.
Töiden ohella hän käy opiskelemassa 1–3 päivän jaksoja Ähtärin metsäkoulussa.
Työ tuntuu hyvältä, samoin teoriaopinnot.
”Kunhan aihe on oikea, opettelen vaikka mandariinikiinaa.”
Edes talviajan mahdolliset lomautukset eivät Siljamäkeä huolestuta.
”Siihen pitää sitten keksiä jotakin muuta. Jos olisi vaikka jokin pikakoulutus ristipistotöihin.”
Yli-Heikkilää ja Siljamäkeä kuunnellessa mieleen tulee yksi iso kysymys.
Miksi teini-ikäistä Siljamäen poikaa Norinkylästä ei osattu ohjata jo 13 vuotta sitten metsäkouluun? Maalaispoikaa, joka tykkäsi kulkea metsällä ja teki polttopuita.
Siljamäki kertoo repineensä jo kerhoikäisenä kaksin käsin moottorisahaa käyntiin.
”Kyllä se tuli joskus ammattikoulussa mieleen. Slloin minulla oli kuitenkin sellainen mielikuva, ettei metsureita enää nykymaailmassa tarvita.”
”Ehkä olisi auttanut, jos olisin kouluaikana saanut jonkun päivän kokeilla tätä työtä.”
HANNA LENSU