Suomen riistakeskuksen aluetoimistot ovat myöntäneet hakijoille poikkeusluvan 400 ilveksen pyyntiin.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti tulevalle kaudelle katoksi enintään 440 poikkeuslupaa.
Luvanhakijoista useampi kuin joka kymmenes sai kieltävän päätöksen. Myönteisissäkin päätöksissä suurinta sallittua saalismäärää rajattiin haetusta. 271 hakijaa olisi halunnut yhteensä 985 pyyntilupaa.
Eniten poikkeuslupia myönnettiin Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen. Pohjois-Savossa on mahdollista kaataa 61 ja Keski-Suomessa 56 ilvestä.
Näiden kahden alueen yhteenlaskettu ilveskanta on riistantutkimuksen mukaan 680–750 aikuista. Keväällä syntyneet 136–153 pentuetta eivät ole määrässä mukana. Pentueessa on 1–3 eläintä.
Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa on lähes kolmannes Suomen ilveksistä. Vaikka kaikki alueille myönnetyt poikkeusluvat käytettäisiin, kanta kasvaa. Lupamäärä on pentutuottoa pienempi.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa on nyt 2 340–2 610 aikuista ilvestä. Keväällä syntyneiden pentujen määrää ei tiedetä.
Keväällä 2011 syntyi 431–487 pentuetta.
Naarasilves, jota seuraa vuotta nuorempi pentu tai pentuja, on rauhoitettu.
Poronhoitoalueelle myönnettiin luvat 24 ilveksen pyyntiin. Ministeriön sallima enimmäismäärä olisi ollut 40.
Poronhoitoalueen poikkeusluvilla on tavoite vähentää ilvesten aiheuttamia porotappioita.
Poikkeusluvat on kohdennettu alueille, joissa ilveksiä on tiheimmin. Metsästyksellä pyritään lisäämään ilvesten ihmisarkuutta ja vähentämään erityisesti ihmisasutuksen liepeillä viihtyviä eläimiä.
Vähäinen poikkeuslupamäärä johtaa siihen, että ilvesten määrä Suomessa lisääntyy. Laji levittäytyy niillekin alueille, joilla sitä ei ole vuosikymmeniin nähty.
Ilveksen metsästyskausi alkaa joulukuun 1. päivä ja päättyy helmikuun lopussa.
REIJO VESTERINEN