Lukijalta: 5G:llä on iso hiilijalanjälki – kuitukaapeli olisi parempi myös muista syistä

Iltalehti julkaisi artikkelin otsikolla Annika Saarikon yllätysveto: EU:n elvytys­miljoonat maaseudun kuitukaapeleihin ja 5G-verkkoihin (IL 20.12.). Siinä Saarikko puolustaa EU:n tukipakettia ja haluaa suunnata rahat maaseudun verkkoyhteyksiin.

Käytännössä on kysymys valokuitukaapeleista. Valtio rahoittaa nopeita nettiyhteyksiä, 5G-yhteyksiä ja kuitukaapelia. Teknologiaa tuntevien ihmisten tehtävänä on pohtia, mikä on 5G-teknologian ja kuitukaapelin suhde. Siitä on olemassa eriäviä ajatuksia, kumpi on parempi, mutta periaate on selvä. Saarikon mukaan rahoituksesta kohdennetaan euroja kansalaisten tasa-arvon, yrittäjyyden, sote-palveluiden ja etätyön onnistumiseen.

Etätyö on tullut jäädäkseen, mutta millä välineillä sitä tehdään?

Koko maan kattava kuitukaapeli olisi luotettavin. Kuitukaapeli takaa etätyöläisille tasaisen huippunopeuden. Lisäksi sitä on vaikea vakoilla tai hakkeroida toisin kuin langatonta 5G -yhteyttä. Mikäli etätyöläiset joutuisivat käyttämään 5G:tä samaan aikaan, niin nopeus romahtaisi, ja paikalliset ihmiset altistuisivat turhalle mikroaaltosäteilylle, jonka WHO luokitteli mahdollisesti syöpävaaralliseksi.

EU:n elpymisvälineestä Suomi saa varoja, joista hallitus on päättänyt, ettei millään toimilla saa haitata ilmastotavoitetta. Entä 5G:n hiilijalanjälki? Saksalaiset tutkijat osoittivat että, datan siirrossa valokuitu tuottaa vai kaksi grammaa hiilidioksidia tunnissa, mutta 5G tuottaa viisi grammaa tunnissa.

Onko yhtään syytä suunnata nuo rahat 5G-verkkoihin?

Georgiy Ostroumov

FT

Kotka

Eva Jansson

fil. maist.

Kuru