Suomen kehitysyhteistyön rajuja leikkauksia pitäisi harkita uudelleen, vaatii kehityspoliittinen toimikunta. Kaavaillut vähennykset ovat suhteettoman suuret ja toimivat hallitusohjelman asettamia tavoitteita vastaan, toimikunta sanoo lausunnossaan.
Leikkaukset haittaavat toimikunnan mukaan Suomen kansainvälistä imagoa ja ulkopoliittisia tavoitteita. Koska leikkaukset pannaan toimeen etupainoitteisesti ja jo ensi vuoden alusta, ei rationaaliselle päätöksenteolle jää aikaa. Toimikunnan mielestä leikkauslinja ei perustu työn tuloksiin, vaan päätökset ovat poliittisia.
Moni yhteistyösuhde ja positiivinen muutosprosessi katkeaa leikkauksiin. Menetämme pitkällä aikavälillä investoitua taloudellista ja henkistä pääomaa sekä kumppaniemme luottamuksen, sanoo toimikunnan puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen (kd.).
Hallitusohjelmassa halutaan parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, parantaa naisten ja tyttöjen asemaa sekä tukea demokratiaa ja vakaata kehitystä. Leikkaamalla kansalaisjärjestöjen tukia yli 40 prosenttia hallitus pakottaa monet niistä lopettamaan työnsä näiden tavoitteiden puolesta.
Leikkausten myötä tavoite nostaa kehitysrahoitus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta karkaa yhä kauemmaksi ja Suomi putoaa yhä etäämmälle muista pohjoismaista.
Suomen kansainvälinen kuva on myös keskeinen kilpailukykyymme vaikuttava tekijä, muistuttaa varapuheenjohtaja Gunvor Kronman (r).
Kehityspoliittinen toimikunta arvioi Suomen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa. Se koostuu eduskuntapuolueiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen edustajista.