Sote-palvelut maksoivat suhteessa eniten Lapissa, pienimmillä menoilla selvisi Pohjois-Karjala
Kunnat käyttivät yhden ihmisen sote-palvelujen järjestämiseen vuonna 2017 keskimäärin 3 100 euroa.
Menojen määrä itsessään ei kerro, kuinka laadukkaita sote-palvelut ovat. LEHTIKUVA / EMMI KORHONENLapissa käytettiin maakunnista eniten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen vuonna 2017, kun asukkaiden tarve palveluille huomioidaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuore tilasto. Lapin tarvevakioidut sote-menot olivat noin 11 prosenttia suuremmat kuin Suomessa keskimäärin.
Halvimmalla päästiin Pohjois-Karjalassa, jossa menot olivat noin seitsemän prosenttia keskitasoa alhaisemmat.
Kunnat käyttivät yhden ihmisen sote-palvelujen järjestämiseen toissa vuonna keskimäärin 3 100 euroa.
Kuntatasolla käytetyissä rahamäärissä oli suuria eroja. Lapin Pelkosenniemellä menot olivat 53 prosenttia keskimääräistä suuremmat. Kymenlaakson Miehikkälässä taas selvittiin 24 prosenttia tavanomaista pienemmillä menoilla.
Tilastot eivät kerro suoraan, mistä erot alueiden menoissa johtuvat tai kuinka helposti niiden huomaan pääsee.
"Jos jossakin maakunnassa tai kunnassa tarvevakioidut menot poikkeavat merkittävästi maan keskiarvosta, siellä tulisi tarkastella omaa toimintaa ja arvioida esimerkiksi palveluiden tehokkuutta, saatavuutta ja riittävyyttä sekä asiakastyytyväisyyttä", kertoo erikoistutkija Suvi Mäklin THL:stä tiedotteessa.
Sote-menoihin voivat vaikuttaa väestön tarpeiden lisäksi esimerkiksi toiminnan tehokkuus, hoitoketjujen toimivuus, yksikkökustannusten suuruus tai vaikkapa se, paljonko alueella käytetään työterveyshuoltoa kunnallisten palvelujen sijaan. Korkeat menot saattavat myös olla seurausta siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin on alueella päätetty käyttää enemmän rahaa.
Myös palvelujen tarpeessa oli paljon vaihtelua. Etelä-Savossa palveluja tarvittiin 21 prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin, ja Uudellamaalla palveluiden tarve oli 12 prosenttia keskitasoa vähäisempää.
Kuntatasolla palveluiden tarve vaihteli vielä enemmän.
"Esimerkiksi Kainuun Ristijärvellä palvelujen tarvetta oli 65 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin, kun taas toisessa ääripäässä Pohjanmaalla Luodon kunnassa sitä oli 20 prosenttia vähemmän", Mäklin sanoo.
Palveluiden tarpeeseen jollain alueella vaikuttavat muun muassa asukkaiden ikä- ja sukupuolijakauma, sairastavuus sekä sosioekonomiset tekijät, kuten yleinen tulotaso.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat